Väsy iskee

Nyt en taida kirjoittaa mitään kovin kummoista hehkutusta
asuntoasioista, koska viimeksikin ehdin hehkuttaa ennen asioiden
varmistumista, ja huonostihan siinä kävi. Yksityiskohtia siis seuraa
vasta, kun H. on saanut vuokrasopimuspaperit käteensä. Tai siis
sähköpostiinsa.



H. lähti Wittenbergiin työmatkalle kahdeksi viikoksi. Tylsää, ollaan
oltu aika paljon eri maissa tässä kuukauden sisällä. Lisäksi
ihmettelen, miten mies jaksaa - hän kun on reissannut parin viikon
sisällä kaksi kertaa Hollannissa ja viettänyt kaiken reissaamisesta
liikenevän loma-aikansa minun sukulaisteni parissa, joten varsinaista
lepoa ja ollaanvaan-meininkiä ei hän ole päässyt kokemaan ollenkaan.
Täytyy toivoa, että kunhan saadaan muutto alta, saadaan mahdollisimman
pian järjestettyä muut käytännön asiat ja H.:kin voi vihdoin ottaa
vähän rennommin.



Olen googlettanut erilaisia järjestettäviä asioita, esimerkiksi seuraavia:

• Missä pitää ilmoittautua ja hakea sitä residence permitiä? Onko
  Delftissä sopiva virasto vai pitääkö mennä Haagiin? Ei ole ihan vielä
  selvinnyt. Joka tapauksessa, käsittääkseni aivan ensin eli kolmen tai
  viiden päivän sisällä muutosta täytyy ilmoittautua kunnan asukkaaksi ja
  mielellään hakea myös oleskelulupaa (jota EU-kansalaiset eivät
  periaatteessa tarvitse, mutta käytännössä se kai kuitenkin tarvitaan
  vaikka mihin).


• Mistä haemme sofi-numerot?


• Mistä saan käytetyn polkupyörän? Haagissa näyttäisi olevan joku tweedehandsfietscentrale Roggeveenstraatilla.


• Missä on lähin Ikea? Tämä selvisi, osoitteessa Olof Palmestraat
  1. Minusta on jokseenkin hupaisaa, että ruotsalaisen rauhantekijän
  kadulla on ruotsalainen halpiskalustekauppa.

Mietittiin eilen, että miksi meille on jäänyt vähän epämukava olo
tähänastisista asiointitilanteista hollantilaisten kanssa. Jotenkin
olemme tulkinneet, että meille on oltu tylyjä. En tiedä sitten, onko
kyse vain erilaisesta kommunikaatiokulttuurista, vai olemmeko olleet
joidenkin mielestä niin hankalia, että tylyys on heidän reaktionsa.
Joka tapauksessa, tietyt kommentit kyllä välillä ihmetyttävät. Esim.
asunnonvälittäjä, joka H.:n mainittua, että kirjahyllynkin pitää mahtua
asuntoon, heitti samantien että turha niitä kirjoja on tänne raahata,
et sinä niitä tarvitse. En ihan osaa kuvitella samanlaista kommenttia
suomalaiselta tuntemattomalta henkilöltä asiointitilanteessa
asiakkaalle. Onkohan tuollainen nyt sitä hollantilaista
suorapuheisuutta sitten?

Oude Delft

Tehtiin tarjous Oude Delftin asunnon vuokraamisesta ja päästiin sopuun
kohtuullisesta hinnasta. Sinnepä siis sitten. Melkein hirvittää blogata
tätä, koska tuntuu siltä, että aina kun innostun asunnosta, menee jokin
vielä kuitenkin pieleen. Nyt odotellaan, että saataisiin e-mailitse
sopimuspaperit.


Lisäksi H. sopi kuljetusfirman kanssa muuttoaikataulusta, eli
perjantaina 19.8. lähtee omaisuus kohti Hollantia. Muuttoauton kyytiin
kuulemma mahtuu yksi, ja nyt mietitäänkin, kannattaisiko jommankumman
mennä. Tai siis käytännössä sitten minun, koska H. lentää ihan
mielellään yksinkin Hollantiin, mutta minä taas vältän lentämistä, jos
vain mahdollista.

Yritettiin saada kavereita lainaamaan
paljon kirjoja eilen bileissä, mutta ei niitä mennyt kuin satakunta.
Hyllyjä pitää yhä karsia ja lainata pois. Bileet olivat hyvät, porukka
joi ja Jukka lauloikin. Ja TJ tietysti pääsi taikakääpiövaiheeseen
muutaman geneverin jälkeen. Nyt on vain vähän kumman väsy olo.

Tässä vielä sneak preview (mahdollisesti) tulevasta kodosta.

Tarjouksia

Nyt on sitten asunnot katsottu ja kolme varteenotettavaa mahdollisuutta
plakkarissa. Tänään katsotaan kuvat - kunhan H. pääsee kotiin, äsken
tuli viesti, jossa mainittiin koneen olevan ylibuukattu - ja huomenna
tehdään ainakin jostain tarjous. Eli koetetaan vängätä hintaa alaspäin.



Vaihtoehdot ovat Oude Delftillä, Oosterstraatilla ja Koornmarktilla, eli ihan hyvissä paikoissa kaikki.



Tänään meille on tulossa ihmisiä helpottamaan pakkaamista, eli juomaan juomakaappia tyhjäksi.

Takaisin

H. lähti sitten takaisin Delftiin setvimään asuntotilannetta. Tällä
hetkellä sovittuna on huomiseksi jotain viisi tai kuusi asuntonäyttöä,
kaikki saman lafkan kautta. Ja koordinaattoritätikin yrittää tarjota
meille nyt jotain uutta, samasta talosta kuin se aikaisempi kauhistus.


Ostin kirjakaupasta Sean Condonin kirjan My 'Dam Life - Three Years in
Holland. (Sen lisäksi ostin ison hienon kuvakirjan George Malloryn
Everest-retkestä ja matkaoppaan Bhutaniin. Hmmmmm. Taidan harrastaa
järjetöntä sijaistoimintaa.)

Muuttoasioiden säätämisen
lisäksi (sijasta?) ollaan käyty tervehtimässä sukulaisia. Viimeisestä
parista viikosta iso osa on tullut vietettyä iältään keskimäärin
kahdeksankymppisessä seurassa. Tosin meidän suvun seitsemän-,
kahdeksan- ja yhdeksänkymppiset ovat kyllä hemmetin nuorekasta
porukkaa.

Ulkomaille muuttamisen hankalin puoli onkin
minulle se, että tulee nähtyä läheisiä ihmisiä vähemmän. Varsinkin
noita vanhoja, kun heitä ei saa niin helposti houkuteltua kylään
Helsinkiinkään, saati sitten Delftiin.

Prkl

Olisihan se pitänyt arvata. H. lähetti asuntokoordinaattorille kyselyn
vuokrasopimuksen tyypistä - eli onko siinä kuukauden irtisanomisaika
vai onko se määräaikainen tms - ja koordinaattori vastasi kiukkuisesti
takaisin, että vuokranantaja ei kyllä tykkää yhtään, jos asumme siinä
vain vähän aikaa. Koordinaattori alkaa yhä enemmän ja enemmän kuulostaa
siltä, että hän on kyseisen vuokranantajan asialla, ei meidän.
Seuraavassa viestissään hän sitten yllätykseksemme ilmoitti vielä, että
asuntoon tehdäänkin ihan uusi lattia, ja lattian kuivaamisessa "voi
mennä noin kuukausi"... Turha siis toivoa, että lupauksista huolimatta
olisi valmis 15.8. Jos ei kelpaa, niin kuulemma "webistä voi joskus
löytyä kohtuuhintaisia asuntoja". Että kiitos vain, koordinaattoritäti,
suunnattomasta avustasi! Ja erityisesti siitä, että alkukeväästä
kerroit meille, ettei meidän kannata itse alkaa vielä etsiä mitään,
sinä kyllä pidät asiasta huolen ja löydät meille vaihtoehtoja.


Nyt sitten ollaan niinsanotusti kusessa. Ensi viikolla olisi pakko
sopia muuttoajankohta ja konttikuljetus, ja asuntoa ei näytä olevan. H.
on iskenyt silmänsä johonkin omituiseen pieneen taloon, joka on
varustettu kylpyammeella ja pienellä pihalla. Vuokra vain sattuu
olemaan se summa, jonka olimme ajatelleet asumiseen laittaa, PLUS
siihen päälle sitten tulee lämmitys, sähkö, kaasu ja vesi. Niistä
koostuu helposti joku sellainen 120-200 euroa vuokran päälle kuussa.
Siihen kun lasketaan vielä päälle pakolliset terveysvakuutukset, niin
kohta jää käteen ihan liian vähän rahaa. Voidaanhan sitä toki alkaa
säästöjä syödä, mutta niiden kun oli tarkoitus riittää esim.
pienimuotoiseen matkusteluun ja paluumuuton kustannuksiin.

Lisäksi talo on kahdessa kerroksessa, ja mihinkään huoneeseen ei näytä mahtuvan yhtään kirjahyllyä.


Lisäys: Nyt koordinaattoritäti kirjoittaa, kuinka vuokranantaja voi
toki lainata meille makuuhuonetta, jos kämpän remontti ei valmistukaan.
Ja kuinka vuokranantaja on tosiaan niin mukava ja kiva ja symppis, että
tylsää olla näin pensiöitä häntä kohtaan! Justiinsa. Eipä enää kovin
paljoa ihmetytä, että miksi kaikki webistä löytämämme meidän ehdottamat
asunnot ovat aina olleet "jo varattuja", ja vaihtoehtoja on koko ajan
ollut esillä vain yksi - vuokranantaja on kuin onkin
koordinaattoritädin ystäväpiiristä. Onkohan diilissä mukana joku
provikka?

No jaa

Vaan nyt kun olen tarkemmin tutustunut tähän ehdotettuun asuntoon, niin
enpä olekaan ihan niin innoissani. H. tyypilliseen tapaansa kävi
vilkaisemassa, että katto ja seinät, kyl se riittää, mutta minun
kriteerini taitavat olla vähän korkeammat. Ensinnäkin ko. kämppä on
pieni, alle 40 neliötä. Nyt kun ollaan vuosikausia jo asuttu yli 60
neliössä (ja kerätty sitä vastaava määrä roinaa), ei oikein innosta
ihan pikkuruiseen asuntoon muutto. Toisekseen, asunnon ikkunat ovat
porttikäytävään ja sisäpihalle, makuuhuoneesta pelkästään
porttikäytävään. Ei hyvä, en tykkää, jos muut asukkaat nojailevat
röökillä käydessään makuuhuoneeni ikkunaan, enkä varsinkaan tykkää
siitä, että valoa ei tule sisään sitten yhtään.


Myöskin kuvien perusteella kämppä vaikuttaa tässä vaiheessa olevan
aivan hävityksenkauhistuksena. Vuokranantaja lupailee, että remppa on
valmis 15.8., mutta kun kuvia katsoo, niin ihmetyttää, että kuinka
sellainen aikataulu voisi edes pitää. Siellä kun ei nyt ole yhtään
mitään valmiina. Luvattu on pesukoneet ja hellat ja lautalattiat, mutta
nyt asunto on lähinnä huonokuntoinen betonikuutio, jossa riippuu
vanhoja putkia ja sähköjohtoja.

Vaihtoehdot taitavat siis olla tässä:

• pidämme
  peukkuja ja uskomme vakaasti, että kyllä siitä ihan hieno tulee, ja
  muutamme sinne - mutta entä jos asunto ei valmistukaan, niin mihin
  kummaan tungemme konttimme ja itsemme sitten elokuussa?
• etsimme vielä jotain toista asuntoa
• varaudumme
  muuttamaan tuohon, mutta varaudumme muuttamaan sitten Delftin sisällä
  muualle, jos tuo tosiaan osoittautuu ihan onnettomaksi tapaukseksi

Tulipa taas todistettua, että pitäisi itse olla mukana tällaisissa
asioissa, kuten asunnon katsomisessa. Käytännön asiat kun eivät ole
tuon rakkaan puolisoni vahvuus..

Muuta: Nederlands voor buitenlanders alkaa 17.9., toivottavasti pääsen kurssille.

Koti

Asioilla on tosiaan taipumus järjestyä. H. kävi katsomassa kahden
huoneen ja keittiön asuntoa Koornmarktilla, totesi sen tarpeeksi
hyväksi, ja sopi, että muutamme siihen. Asunto on pieni ensimmäisen
kerroksen asunto, jonka ikkunat ovat kanavan sijasta sisäpihoille.
Remontti on vielä pahasti kesken, mutta englantia osaamaton
vuokraisäntämme ilmoitti, että se on valmis 15.8. Toivoa sopii!


Kodissamme tulee siis olemaan olohuone, makuuhuone, keittiö ja
suihkukopillinen vessa. Kaasuliesi ja pesukone kuuluvat varustukseen.
Nyt homma alkaa melkein tuntua todelliselta, jännittää.


Muuten olen tässä harjoitellut muuttamista auttamalla Mummoa ja Vaaria
muuttamaan kadun toiselle puolelle. Aikamoista, varsinkin kun vanhaan
kotiin on kertynyt 40 vuoden tavarat, ja paikka on hissittömän talon
neljännessä kerroksessa.

Koordinaatiovaikeuksia

H. teki äkkipäätöksen ja varasi lentoliput Hollantiin - olisi toiveita
päästä katsomaan sitä aiemmin mainittua asuntoa. Minä en lähde mukaan,
kun ei oikein raha veny. Asuntokoordinaattorin piti mailata
maanantaihin mennessä asunnon näyttöaikataulusta, mutta arvatkaapa,
onko mitään kuulunut. Eikä hän vastannut tänään puheluihinkaan.
Huokaus...


No. Asioilla on taipumus järjestyä, ehkä tämäkin sitten järjestyy.
Cembalolle löydettiin tänään hyvä sijoituspaikka, kiitos erään
muusikkoystäväni. Huomenna saadaan tietää, tahtooko eräs potentiaalinen
vuokralainen asua asunnossamme pari vuotta.

Paremmalta näyttäisi?

Tänään saimme asuntokoordinaattorilta hieman tietoja asunnosta, joka
vaikuttaakin yllättäen ihan kohtuulliselta. Hinta 800 euroa kuluineen -
käsittääksemme ei kauhean paha - ja koko kaksi huonetta ja keittiö.
Mukavassa paikassa kanavan varrella. Nyt kun vielä ehdittäisiin
nähdäkin tuo paikka ennen sitoutumista.

Asunnonetsinnän tuskaa

Ensin lyhyesti perustilanne: olemme tuore aviopari, joka on muuttamassa pariksi vuodeksi Delftiin Hollantiin. Muuton syynä on miehen postdoc-sopimus Delftin teknillisen korkeakoulun
kanssa. Ulkomaille lähtöä olemme suunnitelleet jo vuosia, ja
pitkällisen hakuprosessin jälkeen Henri sai alkukeväästä paikan
Delftistä. Muutto olisi edessä elokuussa, ja käytännön asioita olemme
yrittäneet järjestellä jo muutaman kuukauden ajan. Kunhan olemme muilta
kiireiltämme ehtineet.

Asunnonetsiminen on aikamoinen
prosessi kotimaassakin, saati sitten kun on tarkoitus muuttaa
tuntemattomaan kaupunkiin toiseen maahan. Onneksi saimme heti keväällä
kuulla, että apunamme olisi paikallinen asuntokoordinaattori. Otimmekin
häneen yhteyttä jo huhti-toukokuun kieppeillä, ja hän kertoi meille,
ettei asunnon etsintää kannattaisi tuolloin vielä aloittaa. Niitä
elokuussa vapaina olevia kämppiä kun ei silloin vielä olisi edes
markkinoilla. Annoimme kuitenkin perustiedot siitä, minkälaista kotia
olemme etsimässä: mielellään kaksio, osittain kalustettuna (mikä
tarkoittaa Hollannissa sitä, että jääkaappi, liesi ja lattiamateriaalit
löytyvät), lähellä yliopistoa.

Kesäkuun alussa koordinaattori
sanoi, että alkaa ihan kohta etsiä meille asuntoa. Sen jälkeen tulikin
vain rauhoittelevia vastauksia sähköposteihin: kyllä se asunto löytyy,
ei mitään hätää. Olemme hoputelleet muutaman kerran. Nyt sitten onkin
jo heinäkuu, ja asunto pitäisi olla meillä ensi kuussa. Tähän mennessä
koordinaattori on löytänyt meille yhden potentiaalisen kodin, josta hän
kuulemma EI tiedä seuraavia seikkoja:

• Koko
• Hinta
• Sijainti
• Huonemäärä
• Vuokrasopimuksen pituus
• Kunto
• Lämmitysjärjestelmä

Sen sijaan hän kyllä tietää, että asunto on täysin kalustettu, ja sanoi
kysyvänsä, josko voisimme jättää omat kalusteemme asunnon
vuokraisännälle säilytykseen! No sepä vasta olisikin järkevää:
kuljettaisimme ensin konttikuljetuksella omaisuutemme Hollantiin, jotta
voisimme sitten antaa tavarat jollekin tuntemattomalle henkilölle
pariksi vuodeksi, ja sitten kuljettaa ne takaisin Suomeen.


Turha kai sanoakaan, että alkaa vähitellen jo ahdistaa. Olenkin nyt
kaivellut netistä asunnonvälittäjien sivuja, ja löytänyt joitakin
potentiaalisia vuokrauskohteita. Ongelma vain, että melkein aina kun
soittaa jostakin tällaisesta tapauksesta, kuulee sen menneen vuokralle
ajat sitten. Miksi ihmeessä niitä pitää sitten siellä verkossa yhä
roikottaa?