Kotisairaanhoidon tarpeessa

Kävimme juuri kaupassa (oli pakko; ruoka, juoma, buranat ja nenäsuihke loppu) ja meinasimme tuupertua matkalle. Kaupungilla oli toripäivä, väkeä ja turistia kuin pipoa, posetiivit soi ja sorsat tanssaa. Katseltiin menoa kuin usvan läpi, raahautuminen kauppaan asti vei kaiken keskittymiskyvyn.

Nyt on sentään ruokaa, juomaa ja lääkettä, mutta kuka tiskaisi meille yhden astian tai valmistaisi safkan? H:n kuume on noussut yli 38 asteen ja minäkin pysyttelen varmaan samoissa lukemissa, pää on niin täynnä räkää että ajatukset  t a h m a u t u v a t, joka paikkaan sattuu.

Ja tää on muuten kesän viimeinen viikonloppu jonka vietämme kahden kotona. Olemme onnistuneet ylibuukkaamaan kesän tosi tyylikkäästi. Ensin tuo kesäkuun alkupuoli Italiassa, sitten reissu Suomeen heinäkuussa, ja koko elokuu Ranskassa. En mä toki valita - parempi reissata nyt kun voi ja kun kaikki on edes vähän lähempänä kuin siellä kaukana pohjoisessa - mutta mietin vain, miten tuon kaiken jaksaa. Ja että olisihan sitä Hollannin kesääkin ollut ihan kiva vähän enemmänkin ihmetellä. Toivottavasti kesäkelit jatkuu taas marraskuulle. Tämä kesän ylibuukkaus on varmaan aika suomalainen ilmiö; pitää käyttää tehokkaasti ja täydellisesti ne muutamat viikot kivaa keliä ja valoa. Vähintään kiertää Eurooppa tai rakentaa kesämökki osista uudelleen.