Valaitakin

Torstaina menimme Sirene-nimisellä paatilla merelle etsimään delfiinejä ja valaita. Veneen nimi toi mieleen Selenen, ja alus näyttikin enemmän Clarken kuubussilta kuin perinteiseltä vesimenopeliltä. Oli aikamoinen eteläaallokko, ja puoli tuntia lähdön jälkeen jengi alkoi ökätä oksennuspusseihin, partaan yli, valkoisille purjehduskengilleen jne.  Varsinainen vomit comet. Meihin ei merenkäynti pahemmin vaikuttanut. Väisteltiin yökkiviä parhaamme mukaan. Yksi brittimies , joka oli nimeltään Horatio, voi pahoin koko matkan alusta loppuun. Ei selvästikään mikään Horatio Hornblower.

Tunnin matkustuksen jälkeen pysähdyimme, ja delfiinit hyppivät ympärillä joka puolella. Näimme jopa delfiinivauvan (kuulostaa CuteOverloadiin sopivalta, eikö?) vanhempineen. Valokuvaan eivät epelit oikein tahtoneet pysähtyä, mutta ehkä joku filmikameraotos onnistui.

Jatkoimme vielä etelään, kunnes päädyimme paikalle, jolla puhalteli kolme sillivalasta. Valtavia otuksia! Siis aivan valtavia! Ja ne oikeasti puhalsivat vettä suihkuna ilmaan. Sietivät meitä lähellään, onneksi: en olisi halunnut nähdä matsia vene vs. 3 kiukkuista valasta.