Baby moet land uit

Täällä on lehdissä ja telkkarissa viime päivinä puhuttu taas uudesta ulkkaritapauksesta. Siirtolaisvirasto IND on lähettänyt eräälle Farada Cornelissenille käskyn poistua maasta omin avuin 28 päivän sisällä, sillä hän on kuulemma saapunut maahan ilman voimassaolevaa passia. Faradan isä on hollantilainen ja äiti tansanialainen, jolla on oleskelulupa.

Entä miten Farada sitten saapui maahan? Syntymällä. Farada on kokonaista viisi kuukautta vanha.

IND on nyt ehtinyt peruuttaa päätöksensä ja selittelee asiaa niin ja näin. En ole vielä kuullut Rita Verdonkin sanovan tässä yhteydessä, että "regels zijn regels", mutta en edes hämmästyisi.

Sysadmin of the Year!

Vielä yksi päivä aikaa asettaa lemppariylläpitäjä ehdolle Vuoden Sysadminiksi!
(Paitsi että kilpailu on näemmä avoinna vain USA:n ja Kanadan sysadmineille. Hyvä idea kuitenkin.)

Suomijoulu

Näyttäisi siltä, että olemme Suomessa noin 23.12. - 4.1. Jos ei kukaan mene lakkoon. Tai jotain.
 

Musiikkiviikko5

Voisin vastata Skrubun viikkovitoseen, kun kerran Kriisikin.

1. Mitä musiikkia kuuntelet juuri nyt, tai jos ei nyt soi musa, mitä kuuntelit viimeksi?
Tällä hetkellä ei soi mikään, mutta viimeksi soi Skunk Anansien Stoosh. Nykyään en kuuntele musiikkia läheskään joka päivä. Korvat väsyvät helposti.

2. Mitä musiikkia ostit viimeksi?
Viimeisin levyostos on Pergolesin Stabat Mater ja Salve Regina, Kölnin kamariorkesterin levytys. Sitä ennen tuli ostettua Bachin Matteus-passio Amsterdamin barokkiorkesterin ja -kuoron esittämänä, ja jossain välissä Maria Gasolinan levy  Se jokin.

3. Mistä musiikista nautit viimeksi livenä?
Muistaakseni en kesällä käynyt kuuntelemassa mitään, ja Bruce-liputkin menivät nyt syksyllä sivu suun, joten viimeksi taisin kuunnella tuota Bachin Matteus-passiota livenä paikallisessa fransiskaanikirkossa. Solistit olivat hyviä, gambiitti erinomainen ja kuoro alussa vähän nössö.

4. Mistä musiikista et pidä?
Mä pidän melkein kaikesta musiikista. Hyllyssä on räppiä, kasariheviä, punkia, metallia, klassista, perusrokkia jne. Jos nyt jotain pitäisi mainita niin ehkä kliseisin Suomi-iskelmä tai tosi kovaääniset limburgilaiset juomalaulut.

5. Paljastaako musiikki elämäntyylisi?
No tuskin.

R'dam

Nukuimme pitkään ja lähdimme sitten Rotterdamiin ottamaan kuvia. Valitettava tosiasia on, että iltapäivän valo ei yleensä ole valokuvallisesti kovin mielenkiintoinen. Räpsin taas heijastuksia ja vastaavia. Kamera on lisäksi päättänyt, että raetta olla pitää - jostain syystä tuppaa aina 1600 asalle, vaikka valoa riittäisi kuinka..



Kävelimme keskustasta Blaakiin ja eksyimme Eid ul-Fitr -juhlaan. Blaakin torilla oli iso teltta, jossa musiikkia, klovneja, hattaraa, paljon lapsia, taiteilijoita ja informaatiokojuja eri islamilaisista yhteisöistä Hollannissa. Oikea eid oli mielestäni jo vähän aikaa sitten, ehkä tämä oli joku lisäkemutus.

Eidistä jatkoimme katsomaan kuutiotaloja. Kävimme mallitalossa, joka oli sisältä ehkä vähän ankea. Pintamateriaalit olivat perus-80-lukua värittömine muovimattoineen kaikkineen. Ikkunat olivat aika pienet, eivätkä oudot muodot tehneet hyvää sisustusmahdollisuuksille. Kaikkea kummaa sitä onkin.

Kävelimme vielä katsomaan Erasmus-siltaa ja sen lähirakennuksia. Palasimme Chinatownin ja Wah Nam Hong -supermarketin kautta asemalle ja kotiin. Kuvasaalis jäi laihanlaiseksi, mutta laitoin flickriin pari.



Eidistä olisi toki saanut eläväisempiä kuvia, mutta en uskalla vieläkään kuvata ihmisiä. Siis tuntemattomia sellaisia. Tuntuu jotenkin epäkohteliaalta tunkea kameran kanssa ihmisten lähelle, vaikka telellähän ei toki edes tarvitsisi olla vieressä.

Trivianpalasia

Opin kokeessa tänään pari uutta asiaa. Ensin sen, että indonesialaisilla on usein vain etunimi. Vieressäni kokeissa istunut kaveri oli hollantilaisen henkkarinsa mukaan Jotain Onbekend. Jotain siis se oikea etunimi, jota en enää muista, ja Onbekend sukunimen paikalla, eli Tuntematon. Kysyin aiheesta, ja kuulemma Indonesiassa on tavallista, että on vain yksi nimi. En sitten tiedä, miksi henkkariin pitää tunkea tuo Tuntematon.

Toinen oppimani asia oli, että Surinamissa on paljon hinduja. Kuuntelin, kun intialainen ja surinamilainen keskustelivat, ja kävi ilmi, että hindulaisuus on Surinamin yleisimpiä uskontoja. Kovin mielenkiintoiselta vaikuttaa koko maa.

Voorbij, voorbij

Laahustin aamulla silmät ristissä junalla ja raitiovaunulla Rotterdamin kauppikselle. Vihmoi vettä ja oli pimeää. En olisi löytänyt koko paikkaa, ellei eräs saksalainen nainen olisi kävellyt samaa matkaa kanssani pysäkiltä. Hän puhui täydellistä hollantia - ei mikään ihme, saksalaisille kielen oppiminen on helppoa, ja tämä tapaus oli maassa jo seitsemättä vuotta. Nolotti, kun oma puheeni oli niin hidasta ja vähäsanaista.



Blaakin metroasema aamulla. Kamala rae, taskupokkari oli 400 asalla.

Kirjoitustehtävät olivat OK. Tosi vähän aikaa taas käytössä. Ensin piti täydentää lauseita ja jatkaa sopivilla lauseilla. Sitten kirjoitettiin yksi kirje ja kuvailtiin tutkimustuloksia. Lopulta piti vielä vääntää aine aiheesta tv-väkivalta ja tenavat. Muistaakseni jonkun kielen yo-kokeessa olen kirjoittanut samasta aiheesta. En ehtinyt yhtään tarkistella, joten ei mitään aavistusta, kuinka paljon kilioppivirheitä tekstissä vilisee.

Sitten kolme tuntia odotusta. En viitsinyt lähteä hankalien liikenneyhteyksien takia mihinkään, joten nökötin kahvilassa ja luin kirjaa. Puhumiskoe hermostutti.

Puhekoe tehtiin kielistudiossa ja puhuimme onneksi keskenämme nauhalle. Huomasin, että se on minulle paljon oikeata keskustelua helpompaa. Oikeassa keskustelussa menen usein lukkoon, mutta nauhalle puhuessa ei ollut sitä ongelmaa. Meillä oli ensin nopean reagoinnin tehtäviä, joissa piti vastata kysymykseen tai selittää joku pieni asia 20 sekunnissa. Sitten vähän pidempiä, joissa piti kertoa kuvasta tms. 30 sekunnissa. Lopuksi kahden minuutin puhe aiheesta Utrechtin opiskelija-asuntotilanne, materiaalina oli käppyröitä ja tilastoja aiheesta. Taaskaan ei oikeastaan aavistustakaan siitä, miten meni. Ainakin lopetin puhumisen vierustovereita aikaisemmin noin joka kerralla. Puhekoetta veti nuori nainen, joka muistutti ulkonäöltään ja ulosanniltaan 'Allo, Allon' Helgaa. Boeken DICHT!!

Tulokset tulevat seitsemän viikon päästä, suunnilleen. Jos läpäisen kaikki osiot (juujuu ja lehmät lentävät) saan kielidiplomin. Jos läpäisen vain joitakin osioita, saan niistä todistukset, ja kun uusin läpäisemättömät, voin vaihtaa ne diplomiin. Jos en päässyt mistään läpi niin se on sit voi voi.

Persana

Vasta ryhdyin katsomaan karttaa, ja huomiset koeosiot ovat jossain melkein Capelle aan den IJsselissä. Pitää mennä Blaakille ja siitä sporalla Nesserdijkin pysäkille ja suunnistaa vielä jotenkin Kralingse Zoomin numeroon 91. Eli eli.. herätys on sitten hieman aikaisin. Meillä näyttää olevan myös melkein kolmen tunnin tauko päivällä, toivottavasti siellä on lähellä jotain lounasta.

Puolet ohi

Aamulla ensin 100 minuuttia luetunymmärtämistä ja iltapäivällä pari tuntia kuullunymmärtämistä. Mielestäni luetunymmärtäminen oli tekemiäni harjoituskokeita vaikeampi. Tekstit eivät sinänsä olleet kauhean hankalia, mutta monivalintavaihtoehdoista olisin usein voinut valita kaksi. Vastaukset saattoivat siis olla niin lähellä toisiaan, että kumpikin olisi nähdäkseni kelvannut. Piti sitten hieman arpoa, sillä tuossa ei ollut aikaa juuttua pähkäilemään pitkäksi aikaa. Sain juuri ja juuri valmiiksi allokoidussa ajassa.

Kuullunymmärtäminen muistuttikin sitten jo enemmän akateemista pitkävetoa. Välillä en yksinkertaisesti saanut selvää. Tuli ihan ranskan yo-kuuntelu 10 vuoden takaa mieleen.

Häiritsevin ulkoinen tekijä kokeiden aikana oli maisema. Tein testiä lasiseinäisessä luokkahuoneessa Rotterdamin WTC-tornin ylimmässä kerroksessa. Edessä avautui maisema kolmeen suuntaan. Keli oli tänään kirkas, ja ikkunasta näki helposti Delftin TU-rakennukset ja nieuwekerkin tornin, sekä Haagin keskustaa rumentavat tornitalot. Toisaalla satama jatkui silmänkantamattomiin, ja proomut kulkivat pitkin jokea. Teki mieli uppoutua katsomaan maisemaa, ja siksipä en uskaltanut paljon nostaa katsetta tehtävävihosta. Aikaa kun ei taukoihin ollut ollenkaan.

Maailma on särki

Yhä useammin sekä Verkkohesari että bloggeriblogit antavat lukemisen sijasta virheilmoituksia. Grr.

Stemwijzer

Hollannin marraskuun vaalien vaalikone on avautunut. Testasin, ja tässä omat tulokseni:



Tässä suomenkielinen selitys, järjestyksessä:

• Vihreä vasemmisto
• Sosialistipuolue
• Työväenpuolue
• Eläinten puolue
• Vuoden 1966 demokraatit
• Kristillisunioni
• Ad Bos -kollektiivi (Ad Bos on tyyppi, joka on paljastellut korruptiota)
• Senioripuolue
• Liberaalidemokraatit
• Suoran demokratian puolue (tätä en edes tunne)
• Alankomaiden puolesta -puolue
• Läpinäkyvä Hollanti
• YksiHollanti (nää kaksi on kai niitä uusia hajanaisia oikeistopuolueita)
• Katoliset oikeistolaiset eli CDA, pääministeri Balkenenden puolue
• Fortyun (Pim Fortyunin puolueen yhdet jämät, ovat tosin riidelleet itsensä rikki)
• Wildersin vapauspuolue (riidellyt itsensä ulos oikeistoseurastaan)
• SGP (en tunne)
• VVD (Verdonkin ja kumppaneiden oikeistopuolue)

Tulokset eivät siis minua mitenkään yllätä. GroenLinksiä äänestin kunnallisvaaleissakin. Näissä vaaleissahan emme saa äänestää, sillä parlamenttivaalit ovat toki vain kansalaisille.

Vaalikoneessa kysyttiin mm. Schipholin laajentamisesta, uusien moskeijoiden rakentamisesta, sairasvakuutusmaksun progressiivisuudesta, irtisanomissuojasta, kristillisten ja islamilaisten koulujen oikeuksista yms.

Valokuvatorstai 26.10.

Valokuvatorstain aiheena on tänään hylätty. Kuvasin keväällä viileässä säässä Kijkduinin rannalla yksinäisiä rantaverkkoja. Tästä samasta kuvasta muokkasin blogipohjan, ja kuva on myös menossa käyttöön erään kirjan kanteen.



Lisään tähän vielä toisen Lontoossa otetun kuvan; koditon mies nukkuu alikulkukäytävässä. Toisenlainen hylätty,

NT2-oefeningen

Teen harjoituskokeita ja jännitän huomista staatsexamenia. Ei ole tullut oikein luettua. Luetunymmärtämiskokeessa vuodelta 2003 käsiteltiin seuraavia asioita: äänen fysikaalisia ominaisuuksia, vireystason vaihtelua päivän aikana, yrityksien ja oikeushenkilöiden eroavaisuuksia Benelux-maissa ja Antilleilla, hyvän lehdistötiedotteen kirjoittamista, lääkelaastareita, velkasaneeraussäännöksiä, vasenkätisten odotettavissa olevaa elinikää sekä lohen geenimanipulointia. Kyseisen kokeen tekemiseen minulta meni 85 minuutta, eli 100 minsan koeajasta jäisi 15 minsaa vielä tarkisteluun. Mutta toki on eri juttu tehdä koetta oman keittiönpöydän ääressä kuin koesalissa Rotterdamissa.

Jännittää.

Huomasin, että blogitilaajien määrä oli vähentynyt 25 tilaajasta yhdellä. Kummasti kaihersi. Vaikka vielä jonkin aikaa sitten blogi ei edes ollut blogilistalla, ja lukijat olivat kaikki joko lähisukua tai lähikavereita. Sellaista se kai on; kun saa hiemankin yleisöä, siitä haluaa pitää kiinni.

Arkeutumista

Matti S. ja Susku kävivät kylässä. Hengasimme Haagissa, Amsterdamissa ja Goudassa. Tuli otettua hieman kuviakin, ehkä laitan pari niistä tähän myöhemmin. Nyt odottelen myöhäisiltaa ja sen mukanaan tuomaa vireystason nousua. Jostain syystä olen ollut tänään ihan käsittämättömän väsynyt. Olimme kyllä illalla 't Kloosterissa ja Locus Publicuksessa, mutta ei meillä nyt ihan mahdottoman myöhään mennyt. Silti olen jotensakin kuitti. Kai se muutaman päivän hauskanpito turistina otti taas veronsa.

Minulla on sellainen ominaisuus, että lähes riippumatta edellisen yön unimäärästä olen pirteimmilläni noin puolenyön maissa. Hankalaa, varsinkin kun iso osa maailmasta täälläkään päin ei ole samassa rytmissä. H onneksi on, joten siinä asiassa ei ole hankaluutta. Tänään pitäisi vielä vääntää pari opiskelujuttua, ja toivon, että saan ne yöllä aikaiseksi. Opiskeluihin tuli muuten apuja Suomesta - kiitos Ida kirjapaketista!

Haagissa oli tänään joku joukkoliikennelakko. Minä en ollut aamun jälkeen lainkaan liikenteessä, joten eipä häirinnyt.

Lakko ohi

Finskin matkustamohenkilökunnan lakko ehti kuin ehtikin loppua ennen vieraidemme aikataulun mukaista lentoonlähtöä. Menenpä siis tänään taas Schipholiin vastaanottajaksi. En ole ehtinyt perehtyä, josko lakko loppui kompromissiin vai taipuiko jompikumpi osapuoli - sympatiat olivat kyllä ehdottomasti lakkoilevien stuerttien ja lentoemäntien puolella. Minusta, lentopelkoisesta, on ainakin mukavampi lentää koneessa, jossa hlökunnalla on palkka-asia sen verran hyvässä kunnossa, ettei työmotivaatio kärsi. 

Nyt alkaapi olla pieni kiirus. Vieraat saapuvat alle neljän tunnin päästä ja kaupassa on käymättä sekä kämppä siivoamatta.

Mallinukkeja

Jostain syystä räpsin yhä kuvia näyteikkunoista ja heijastuksista niissä.



Uusi opiska tekee aika nättiä jälkeä. Vanha zoom taas meni myyntiin (eli kaupan olisi Canon EF 75-300mm f/4-5,6 II -opiska, hinta satkun kieppeillä). Sain eilen kuulla, että yksi keväällä ottamani kuva pääsee ihan oikean kirjan kansikuvaksi, ja nyt olen hetkellisesti ylppis.

Hallitus näpertelee

Ensi kuun vaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja nykyinen hallitus koettaa kiireellä saada valmiiksi tärkeäksi kokemiaan asioita. Kuten burqan käytön täyskieltoa. Ministeri Verdonk kovasti kannattaa, ja nyt mietitäänkin, miten saataisiin perustuslakia tulkittua siten, että määräykset pukeutumisesta voitaisiin kirjata laiksi. Kieltoa perustellaan integraatiolla, kuinkas muutenkaan - muslimit kai sitten integroituvat yhteiskuntaan paremmin, kun valtaväestö kertoo heille, kuinka pukeutua.

Toinen asia on sitten, että en ainakaan minä ole vielä tähän mennessä nähnyt Hollannissa yhtään burqaa. Huiveja kyllä, ja kaapujakin, mutta burqaa en. Kai niitä sitten jossain kuitenkin esiintyy, kun niihin pitää nyt kovasti kiinnittää hallituksen taholta huomiota. Tosin paikallinen muslimiyhdistyskin ihmetteli, että kuka sitä burqaa muka tässä maassa käyttää?

Ulkoministeri Ben Botilla taas on vaarallisempia ideoita. Hän miettii, josko Geneven sopimus oikeasti on nykyaikana vanhentunut, koska se vaikeuttaa terroristien kuulustelua. Bot väittää, ettei hänen tarkoituksensa ole oikeuttaa USA:n toimia terrorismin vastaisessa sodassa, mutta samalla kuulemma lakia sallituista kuulustelukäytännöistä pitäisi tässä terrorismin uhkaamassa uudessa maailmassa muuttaa.

Ne vaalit eivät tosiaan tule yhtään liian aikaisin! Varsinkin, kun muistetaan, että tämänhetkinen hallitus oikeasti kaatui jo kesäkuussa, ja sen pitäisi tällä hetkellä olla pelkkä keskenjääneitä välttämättömyyksiä hoitava toimitusministeriö. On ennenkuulumatonta, että kaatunut hallitus vanhassa kokoonpanossaan tekee suuria päätöksiä ennen ennenaikaisia vaaleja.

Posti ei ole enää entisensä

Kotiin tuli kirje, jossa kerrottiin kuninkaallisen TPG-postin muuttuvan TNT-postiksi. TNT:hän on joku australialaislähtöinen jättiyhtiö, ja kai sitten voittanut kilpailun Hollannin postisysteemistä. Postilaatikot on vähitellen vaihdettu punaisista oransseiksi ja logot vastaamaan monikansallisen firman logoja vanhasta postilogosta. Kirjeessä kerrottiin, kuinka nyt muuttuu "vain kaksi kirjainta", mutta saapa nähdä. Jo aiemmin asiamiespostimme lopetti. Onneksi iso postikonttorikaan ei ole ihan kauhean kaukana.

Täällähän postipalvelut ovat kuitenkin vielä kunnossa. Posti kannetaan laatikkoon lauantaisinkin, ja kirje kulkee nopeasti. Paketitkin tuodaan kiltisti kotiin. Jotenkin en vain usko tilanteen pysyvyyteen. Mutta minäpä olenkin yksityistämis- ja kilpailuttamisasioiden suhteen pessimisti.

Valokuvatorstai 19.10.

Aiheena on syksy.

Ajattelin ensin käydä makroilemassa syksyn lehtiä, mutta mielestäni tässä syystunnelma tuli jotenkin esiin. Isompi versio Flickrissä; klikkaamalla pääsee.

Aito arabi

Zeemanillamme näyttäisi olevan uusi omistaja. Kävelin kaupalle harhaillessani kaupungilla kameran kanssa, ja ovella seisoi iso hymyilevä mies. Hidastaessani vauhtia hän riensi vastaan:

- Tervetuloa, tervetuloa meille Zeemanille ostoksille!
- Jaa, kiitos kiitos..
- Mistä olette kotoisin?
- Minä olen Suomesta.
- Suomesta! Se on hyvä. Suomi on hyvin neutraali. Minä taas olen aito arabi! Kuwaitista!

Tässä välissä mies tarttui käteeni ja ravisti pitkään.

- Kuinka kauan olette ollut täällä Hollannissa? Minä olen ollut jo kymmenen vuotta
- Vasta vuoden...
- Ahaa, no tervetuloa, tervetuloa Hollantiin ja meille Zeemanille ostoksille!

Hämmennyin kyllä niin paljon, etten sitten muistanutkaan, mitä minun piti Zeemanilta hankkia, ja poistuin muutaman minuutin kaupassa palloiltuani ostamatta mitään.

Zeeman on muuten kauppa, jossa myydään lähinnä kangastavaraa. Jotain halpiskankaita, halpoja vaatteita, joskus lankojakin. Lisäksi toki kaikkea muutakin krääsää. Yleiskrääsäkauppoja on täällä rutkasti. On Blokker, Kruidvat, Zeeman, Trekpleister, Hema jne. Kaikki jostain ehkä Anttilan ja Honkkarin väliltä.

Vieras lähti

Vieraamme Jari M. lähti takaisin Suomeen. Seuraavien vieraiden pitäisi saapua lauantaina, mutta saa nyt nähdä - heillä on Finskin liput ja lakko saattaa sotkea asioita. Tässä välillä pitäisi vähän ryhdistäytyä hollanninopintojen suhteen - minulla on kuun lopussa Staatsexamen enkä ole lukenut siihen. Tahtoo mennä vähän lomailun puolelle kun on vieraita. Mikä on tietysti mukavaakin. Suurin syy on kuitenkin tämänhetkinen motivaatiopuute. Opiskelen innolla niitä muita juttuja, mutta hollanti on takunnut sen jälkeen, kun en päässyt KABK:hon.

Meillä on uusi lemmikkieläin. Löysin muutama päivä sitten leppäkertun, hihkuin innosta ja siirsin otuksen lattialta chilintaimille. Nyt on kirvat syöty ja seuraavaksi otus saisi pistää poskeensa mullassa sikiävät harsosääsken toukat. Ne ovat muuten varsin inhottavia, läpinäkyviä matosia. Leppis on päässyt jo poseeraamaan parrasvaloihinkin treenatessani makroilua. Seuraavaksi pitää varmaan keksiä otukselle nimi.

Matti V meni takaisin Suomeen ja lupasi spostitse, että saan laittaa seuraavan Brysselissä napatun kuvan blogiini:



Matti ja Xiao aurinkoisena päivänä Brysselissä.

Fokusointivaikeuksia

Yritän opetella makrokuvausta, ja havaitsin jo tarkentamisen tosi hankalaksi. Opiskan AF hoitaa kyllä alun, mutta sitten pitäisi hienosäätää käsivaralta. Syvyysterävyys on hyvin pieni, mikä tarkoittaa sitä, että pienikin hengähdys heittää ison osan kohteesta epätarkaksi. Opeteltavaa on paljon.



Elasmostethus interstinctus

Kävimme Scheveningenissä viettämässä lämmintä ja aurinkoista syyspäivää. Vielä oli hieman ötököitä kuvattavaksi, kuten vaikka tämä H:n takissa juoksennellut mielenkiintoinen otus. Siitäkin vain pieni osa näyttää tarkalta.

Tuon ötökkäkuvan ottaminen taas näytti tältä:



Homo sapiens & homo sapiens

H yrittää pitää kuvauskohdetta paikallaan, minä sihtaan. Jari M. oli kuvaamassa kuvausta.

10 000

Laskuri on pyörähtänyt kymppitonnin ohi. Huomasiko kukaan olevansa kymmenestuhannes?

Loveradio

Isä mainitsi spostitse radioasemasta nimeltä Loveradio, joka kuuluu netitsekin; www.loveradio.fi. En ole ehtinyt vielä kokeilemaan, mutta tuolla pitäisi olla Love Recordsin aarteita! Käykääpä muutkin kuuntelemassa. Faija yleensä tietää, mistä puhuu, jos musiikista on kyse, joten radiokanavasuosittelu kandee ottaa tosissaan.

Hyvä vieras

Kyläilijämme aukaisi ensin keittiön tukkeutuneen viemärin, pesi sitten liesituulettimen lampun suojalevyn ja putsasi lopulta tietokoneen sisukset paineilmalla. Onpa hyödyllinen vieras!

Paineilma on muuten hollanniksi "perslucht".

Melkein paranin

Olo on jo paljon parempi, tosin pahoin pelkään, että tuo hankala korva alkaa kohta vihoitella. Eilen kävelin vieraamme J:n kanssa varmaan kymmenisen kilometriä Delftiä ympäri ja se oli varmaan vähän liikaa. Illalla katselimme Babylon 5:n neloskautta ja äijät joivat konjakkia. Tänään sain nukuttua puoleenpäivään ja sitten lähetettyä miehet kaupungille keskenään, jotta voin juoda rauhassa kaffetta ja kirjoitella opiskelutehtäviä. Ja blogia.

Olen seuraillut ihan pikkuisen eri keskustelupalstojen reaktioita eduskunnan eiliseen äänestystulokseen. Kovasti tuohtumusta ja kiukkua, kuulemma miehet on nyt tehty tarpeettomiksi ja kohta Suomi on lesboja täynnä, yhteiskunta menee suoraan rappiolle, koulukotiin ja v***uun, maailmankirjat ovat sekaisin jne jne. Itse en muista, mutta kuulemma uutta sukunimilakia hyväksyttäessä oli myös pöyristystä ja raivoa, kuten toki silloinkin, kun nais- ja miesparit saivat oikeuden rekisteröidä parisuhteensa. Aina se tuohtumus on kuitenkin lieventynyt; ehkä pöyristelijät ovat huomanneet, että jumala ei heittänytkään isoa kiveä Suomen päähän. Näin käynee tämänkin asian kanssa. Kuten myös sen toivottavasti lähitulevaisuudessa ratkaistavan homojen adoptio-oikeusasian kanssa. Yhteiskunta muuttuu hiljalleen, mutta muuttuu kuitenkin, onneksi.

Asiasta viidenteen. Kävijälaskuri on kohta kymppitonnissa! Voisiko numeron 10000 näkevä kävijä kuitata ilmiön kommenteissa? Kiitos jo etukäteisnä.

Jiihaa!!!!

Eduskunta päätti oikein! Hedelmöityshoidot sallitaan jatkossakin naisille ja naispareille. Voi mikä helpotus, suunnaton helpotus. Ja vielä suhtkoht selvin numeroin. Nyt on niin hyvä mieli, että voinee hetkeksi unohtaa asiasta käydyn keskustelun tason, tai siis tasottomuuden. Jyrki J.J. Kasvin blogi kertoo, kuinka he joivat päätöksen jälkeen porukalla skumppaa muumimukeista. Otetaas sille!

Seuraavaksi sitten homoseksuaalien adoptio-oikeusasiat kuntoon, eiks je?

Hollannin poliittinen järjestelmä

Expaticassa on englanninkielinen artikkeli, joka selostaa Hollannin poliittista järjestelmää.

Valokuvatorstai 12.10.

Aiheena on tällä kertaa ylpeys.



Aiguille des Grands Montetsin huipulla olin kovin ylpeä siitä, että selvisin ylös asti, vaikka pelotti hemmetisti. Tällä kertaa siis olen kuvassa mukana, kiipeilykypärä vinossa.

600 000

Iraqi Death Toll Exceeds 600,000, Study Estimates.

Voi tauti

Katsoin ER:n kahdeksannen kauden viimeisen jakson telkkarista ja olin ihan nyyh (en mä leffoissa koskaan ole nyyh, kun henkilöhahmot heittävät lusikan nurkkaan - eihän niihin parin tunnin leffan aikana ehdi edes tutustua, mutta pitkä sarja on ihan toinen juttu). Sitten menin kylpyyn lukemaan uskontotiedettä. Syvennyin juuri Buddhaan, kun olohuoneesta kuului "Ämpäri! Äkkiä!!!"

Ehdin juuri ja juuri. H:lla lienee ruokamyrkytys. Kuumekin on noussut yli 39:n. Epäilysten kohteena on eilisiltana syöty kroketti. Ties mitä bakteereja niihinkin piilotetaan.

Näin meillä tänään.

Edit: "Ei saa blogata toisen laattaa!"

Ei o helppoo

Kuumeessa ja pää täynnä räkää on vaikea kirjoittaa 1900-luvun historiatutkimussuuntauksista. Mutta mitäs jätin viimeiseen päivään. H parka on vielä kipeämpi, melkein 39 asteen kuumeessa, mikä on ko. miehelle harvinaista. Me sairastamme Hollannissa paljon enemmän kuin Suomessa. Hometta ympäristössä, eri virukset, sopimaton ilmasto? En tiedä. Täytyy toivoa, että kuume polttaa taudin pois, meille on nimittäin tulossa vieraita ylihuomenna.

Minua alkaa ärsyttää tämä Fedora Core 5. Jo kolmatta kertaa sen äänet ovat menneet täysin sekaisin. Joudun venkslaamaan kaiken maailman alsojen ja moduulien kanssa, jotta edes saisin äänet pelittämään. Ja sekään ei vielä auta RealPlayerin ääniongelmiin. Lisäksi Firefoxin uusin versio kippailee nurin yhtenään, jos minulla on paljon ikkunoita auki. Nyt on vielä ilmennyt uusi ongelma - kone vain pysähtyy, eikä logiin tule mitään.

Tänään on taas 10.10. Kuusitoista vuotta sitten (!) oli Lepakossa bileet. Tapasin siellä tietyt ystäväni ensimmäistä kertaa.

Number 1 Punjabi!

Tämä se vasta on musiikkivideo.

Sophie pellossa

Luin tänään mielenkiintoista haastattelua, joka käsitteli EU:n ja USA:n välistä sopimusta lentomatkustajatietojen luovuttamisesta. Haastateltu oli hollantilainen kansanedustaja Sophie in 't Veld. Kansanedustajan nimi aukikirjoitettuna on 'in het veld', joka tarkoittaa pellossa tai pellolla.

Hollantilaiset sukunimet ovat joskus hämmentäviä. Maassa ei ollut pahemmin sukunimiä ennen vuotta 1811. Tuolloin Napoleon valloitti Hollannin ja määräsi sukunimet otettavaksi käyttöön. Hollantilaiset eivät ottaneet hommaa oikein tosissaan, ja valitsivat monesti tahallaan huvittavia sukunimiä. Nämä jäivät käyttöön Napoleoninkin ajan jälkeen, ja nytkin maassa on monia, joiden sukunimi on vaikkapa Poepjes (suunnilleen Kakkelit, poep on uloste ja je-pääte diminutiivi) tai Naaktgeboren (Alastisyntynyt).

Bruxelles

Köröttelimme eilen junalla Brysseliin. Junamatka kestää pari tuntia ja junia menee tunnin välein. Siinä välissä menee vielä nopeita Thalys-tgv-junia, mutta niillä on perillä vain 17 minuuttia nopeammin ja maksaa lipusta paljon enemmän. TGV ei vielä pääse kiihdyttämään täyteen vauhtiin Hollannin puolella - muuten olisivat toki paljon nopeampia.

Brysselissä oli aurinkoista ja mukavaa. Kaupunki oli täynnä turisteja ja partiolaisia. Kunnallisvaalien äänestyspäivä ei näkynyt katukuvassa, näimme vain pari vaalimainosta. M:n ystävä H kertoi, että hän on matkalla äänestämään, sakon uhalla. Belgiassa on äänestyspakko, ja äänestämättä jättämisestä seuraa sadan euron sakko, joka tulee kotiin postissa. Jos ei itse ole paikalla, voi tosin valtuuttaa ystävän äänestämään puolestaan.



Kuvassa: H:lla on liikaa valinnanvaraa yhdessä lukuisista skulaakaupoista.

Tapasimme M:n ja puolisonsa Grand Placella ja menimme syömään erinomaista kiinalaista ruokaa.  Kielivaikeudet eivät osoittautuneet ylitsepääsemättömiksi, sillä ymmärsimme sentään ranskaa kohtuullisen hyvin ja M jaksoi kärsivällisesti kääntää toiseen suuntaan.

Ruokailun jälkeen kävimme tsekkaamassa Manneken Pisin ja kaupunginmuseon. Jälkimmäinen ei muuten ollut kummoinen, paitsi että sen yläkerrassa oli kokoelma Mannekenin pukuja. Sieltä löytyi mm. samuraivarustus, Montreal Canadiensin pelivaatetus ja Helsingin poliisin univormu.

M ja puoliso kaipasivat jo lepoa ja lähtivät majoitukselleen. Me palloilimme vielä keskustan suklaapuodeissa ja kävimme oluella. Lähdimme pimeän tultua kotiin. Illalla olikin niin kipeä olo, että oksat pois. Jaksoin vielä tarkistaa uutisista, että Belgian vaaleissa äärioikeistolainen Vlaams Belang oli saanut lisäpaikkoja. Monissa ulkomaisissa uutisissa mainittiin Vlaams Belangin olevan Flanderin itsenäisyyttä ajava puolue, mutta en minä usko, että tuo itsenäisyyskysymys on kovin tärkeä monille sen äänestäjille. Ulkomaalaisvastaisuus ja rasismi ovat ne seikat, jotka Vlaams Belangille tuovat ääniä. Valitettavasti.



Kuvassa: Brysseli illalla.

Mietin, josko Belgian äänestyspakkokin vaikuttaisi asiaan. Kun piittaamattomat ja politiikasta täysin vieraantuneet ihmiset pakotetaan äänestämään, vaikka ei yhtään kiinnostaisi, tulee protestiääniä todennäköisesti enemmän. Ääniä annetaan räväköille puolueille, tutustumatta turhan tarkasti koko ohjelmaan.

Antwerpenissa sentään sosialistit menivät Vlaams Belangin ohi tällä kertaa. Olisikohan tähän vaikuttanut se taannoinen ampumatapaus, jossa VB:n aktivistin sukulainen meni aseen kanssa kaupungille ampumaan vääränvärisiä. Pelottavan paljon rasistit silti saivat sielläkin tälläkin kertaa vaikutusvaltaa.

Nuupahdus

Sitähän se alamaissa olo tiesi, että kroppa tappeli taudinalkua vastaan. Nyt on kurkku kipeä, eikä nukkumisestakaan tullut mitään. Lähden Brysseliin pää kainalossa ja raakun ranskaa, sen verran kuin nykyään osaan - suunnilleen je ne parle qu'un petit peu de francais,  je suis désolée, est-ce que vous parlez anglais? Huhujen mukaan ystävämme Matti V:n puolisko puhuu vain kiinaa ja ranskaa. Ehkä voimme viittilöidä tai jotain.

Olohuoneen kattopalkista putosi pieni pala lattialle. Hmph. Kun tuo palkki on kerran tuossa 1500-luvulta kestänyt, saisi se kyllä jaksaa vielä sen aikaa, kun tässä asumme. Onneksi se pala oli tosi pieni. Ehkä talo ei haperru ympäriltämme, eikä taivas putoa niskaamme. Kautta Teutateksen.

Apeutta

Anna Politkovskaja ammuttiin. H:n kollega kaatui pyörällä ja kolautti päänsä, ja kuulemma hänestä ei enää tule fyysikkoa. Suomen eduskunnan lakivaliokunta on per*eestä. (Menkää toki kaikki tuonne www.toivottulapsi.com:iin ja lukekaa siitä aiheesta lisää.)

Mulla piti olla näistä kaikista aiheista jotain fiksua ja nokkelaa sanottavaa, mutta en nyt jaksa. Joku toinen päivä sit.

Muoks klo 01:08. Levitän tietoa. Su 8.10. klo 19 hiljainen kynttilämiekkari Anna Politkovskajan muistoksi Venäjän suurlähetystön edessä. Tule mukaan! Omat kynttilät mukaan. Ja tämä siis Helsingissä. Hengessä mukana.

Mjurtaen

Mistä ihmeestä on tullut se englanninkielisten tv-kanavien tapa päälleäänittää alkuperäiskielisiä haastatteluja kummaenglanniksi? Siis siten, että päällepuhuja puhuu omituista, murteellista englantia, muka venäläisellä tai vastaavalla aksentilla. Katsoin äsken CNN:ää (juu, ei pitäisi), ja uutisissa haastateltiin Venäjän vainoamia georgialaisia. Päällepuhuja puhui niin feikkiä murre-englantia, että jäin kuuntelemaan vain aksenttia, ja sisältö meni sivu korvan.

Tekstittäisivät. Tai jos on pakko päällepuhua, niin puhuisivat luonnollisesti.

Aikaansaamattomuutta

Äsh. Emme taaskaan saaneet aikaiseksi mennä uimahalliin, vaikka tarkoitus oli. Surkea tekosyymme oli sade. Vaikka hallissa sisällä ei tietenkään sada, on lämmintä, on kirkasta valoa, on kuplivaa vettä, on höyrysauna... Jos olisimme saaneet peffamme roudattua sinne asti, olisi energiaton olo väistynyt. Mutta kun ei niin ei niin ei. Matalapaine vie matalalennolle.

BBC:n ilmapieleenlaitos lupailee huomiselle aurinkoista, tosin niin se lupasi tällekin päivälle. Johan tässä on nyt ainakin viikon satanutkin. Päätimme lähteä Brysseliin vasta sunnuntaina ja käydä päiväseltään. Huomenna pitää mennä Rotterdamiin fotokauppaan ja Wah Nam Hongiin eli kiinalaiseen ruokakauppaan.

Näpräsin lisää kuvia Flickriini. Addiktio! Klikkailen koko ajan esiin muiden uusia kiinnostavia kuvia seitsemän päivän ajalta. En vielä ymmärrä yhtään, miten Flickrissä kiinnostavuus määritetään, mutta iso osa noista kiinnostaviksi merkityistä on oikeasti aika hienoja.

Sakesetti

Kävimme äidin kanssa Amsterdamin Chinatownissa tavaratalossa, jossa oli alennusmyynti. Hieno sakesetti oli aleessa. Halusin ostaa sen H:lle lahjaksi, mutta en halunnut kanniskella settiä museosta toiseen. Jätin setin siis kauppaan ja toivoin, että se olisi vielä siellä tällä viikolla. Olihan se! Sakea emme ole vielä setistä juoneet, mutta minä jo kokeilin, josko siitä olisi valokuvamalliksi.

Vuokrataan leppäkerttuja

Viime vuonna tähän aikaan kotonamme oli leppäkerttujen invaasio. Niitä kopsahteli kattopalkeista lattiaan ja niskaan, parveili ikkunalaudoilla ja käveli pitkin seiniä. Aamuisin ihossa oli leppäkertunpuremista aiheutuneita paukamia. Aikamoinen vitsaus, mutta nyt olisi parille leppikselle tarvetta. Huomasin nimittäin, että pikkuisissa chilitaimissani on kirvoja. Taimet ovat kokonaista viisilehtisiä tällä hetkellä, alle kymmensenttisiä, ja jo niitä öttiäiset innolla rouskuttavat. Kerttujen puutteessa suihkutin kasvit mäntysuovalla ja sitten vedellä. Kattoo ny, kuinka niiden käy. En voi pitää niitä nyt ulkonakaan, koska vaihteeksi sataa ja tuulee ja myrskyää.

Matti V. ilmoitti olevansa huomisesta lähtien eteläisessä naapurimaassa. Sovimme sunnuntaiksi brunssin Brysseliin. Pitäisiköhän mennä jo lauantaina vai ottaa sunnuntain aamujuna?

Kävin toisen selaimen puolella vilkaisemassa, mitä mainoksia blogiini nykyään tunkee. Vauvajumppaa! Mitä hemmettiä? Kalastaako skripti tässä blogissa kaksi kertaa esiintyneen englanninkielisen paksuna olemista tarkoittavan sanan, ja tunkee sillä perusteella vauvamainoksia kaikkien lukijoiden näytöille? Huuh. Onneksi on adblock.

Valokuvatorstai 5.10.

Valokuvatorstain aiheena on tällä kertaa ateria.

Partij voor de dieren

Eläinten puolue, Partij voor de dieren, tulee ennustusten mukaan menestymään ensi kuun vaaleissa. Puolueen vaalijuliste onkin ihan ykkönen: kisu on päässyt pääministerin tuoliin.



Tietoa puolueesta englanniksi löytyy täältä.

Rapo

Tapasimme Matti S:n Krasnapolskyn edessä. Hetkellisesti ei satanut. Harhailimme Leidsepleinin lähelle tiibetiläis-nepalilaiseen ravintolaan (olemme urautuneet käymään samassa ravintolassa, näemmä). H ja minä söimme turvallista neppisruokaa, M valitsi tiibetiläiset pelmenit. Jälkijuomaksi M ja H ottivat raksit, jotka tarjoilija kaatoi tuttuun tapaan.



Harhailimme takaisin Dam-aukiota kohti (Leidsepleinin baarit ovat kamalia turistihelvettejä) ja käväisimme punaisten lyhtyjen alueella vilkaisemassa kaupankäyntiä. Eka pubi oli täynnä, ja tokaa ei meinannut ensin löytyä. Vasta kolmannessa oli valikoimaa.



Lähdimme takaisin kotiin puolenyön kieppeillä. Parin viikon päästä uudestaan!

Joko se syksy on täällä

Eilen satoi kaatamalla, ukkosti, ja tuuli 24 metriä sekunnissa. Kiva keli. Viime vuonna tähän aikaan oli vielä helteistä. Mutta epäilemättä tämä on normi ja viime vuosi oli poikkeus. Chilintaimeni olivat hukkua katolle, kun unohdin ne taas sinne. Nyt niitä saa olla koko ajan siirtelemässä katolta keittiöön ja takaisin katolle.

Näprään opintojen parissa, uskontotieteen kurssi alkoi eilen. Siitä olen ihan innoissani.

Huomenna on pienoinen miitti A'damissa. Rapo seuraa sitten torstaina.

Slow food

Meillä laitetaan hidasta ruokaa, varsinkin viikonloppuisin. Tarkoittaa sitä, että ei eineksiä eikä kiireellä. Tänä iltana söimme toskanalaista papusoppaa: valkoisia papuja liotettiin ensin kahdeksan tuntia ja sitten keitettiin salvian kanssa puolitoista. Siirrettiin syrjään. Ruskistettiin puolessa kupissa extravirgiiniä pari kynnellistä valkosipulia. Kaadettiin joukkoon muutamat murskatut tomaatit. Sotkettiin sekaan timjamia, rosmariinia ja oreganoa, tuoreita. Kaadettiin joukkoon pavut ja kupillinen kasvislientä. Mukaan vielä vähän suolaa ja vähän pippuria ja se on siinä.

Alkupalaksi toiselle bresaolaa, parmesaania ja rucolaa, toiselle parmesaania ja rucolaa.

Papusoppainnostus tuli, kun söimme sitä Firenzessä eräässä osteriassa kesäkuussa. Alkuruokana toskanalaista papusoppaa, jumalaista sellaista. Taisi olla ensimmäinen hääpäivä. Pääruoka ei jäänyt mieleen, jotain kalaa. Ei tästä papusopasta nyt samaa tullut, tai sinne päinkään, mutta hyvää kuitenkin.

Blogiin on taas eksynyt väkeä omituisilla hakusanoilla. Esimerkiksi "emppu pr*gnant man", kaikki
siis samassa haussa. Hmmm?

Suihkuvieras

Kävin ystäväni M:n kanssa jäähyväiskaffeella Klompissa. Hän muuttaa tiistaina takaisin Tsekin tasavaltaan ja piti hyvästella, ehdimme sentään istua koko lukuvuoden samassa pulpetissa. Päädyimme taas puhumaan taidehistoriaa, joka on kyseisen henkilön lempiaihe, ja josta puhuttaessa minun ei tarvitse kuin nyökytellä ja sanoa välillä väliin "right" tai "OK". Tuon tyypin puhegeneraattori kun lähtee käyntiin, ei juttu helpolla lopu. Lisäksi keskustelusta saa mustelmia; M:llä on tapana painokkaasti kumauttaa keskustelukumppania olkapäähän tai polveen sanomaansa painottaessaan. M:lle keskustelu onkin kontaktilaji. Mukava ihminen silti.

Klompista lähtiessämme hän kysyi hyvin nolona ja vaikeana, josko voisi käydä meillä suihkussa - oli ollut R'damissa koko viikonlopun ja matkalla Haagiin klubbaamaan, ja välissä pitäisi freesata. No jo toki, ei meidän suihku käytössä kulu.. En pitänyt pyyntöä kovin outona, mutta suihkuvieras itse teki asiasta ison numeron ja mietti moneen kertaan, mitähän nyt mahdamme hänestä ajatella. Sanoin, että Suomessa ihmisiä kutsutaan saunaan, joten miksi ei paremman puutteessa suihkuunkin.

Ulkona salamoi taas.

Uutta kivaa

Innostuin tutkailemaan Flickriä ja siellä varsinkin randomselailua. Maailma näyttää olevan upeaa kuvaa täynnä. Koetan olla saamatta kolausta itsetuntoon, kun omat eivät selailun jälkeen näytä kummoisilta.

Tänään oli viimeinen kirpputori ennen kevättä. Aurinko paistoi ja oli lämmin. Raahasin Hasselia mukana ja kuvasin pari rullaa.