Melkein paranin

Olo on jo paljon parempi, tosin pahoin pelkään, että tuo hankala korva alkaa kohta vihoitella. Eilen kävelin vieraamme J:n kanssa varmaan kymmenisen kilometriä Delftiä ympäri ja se oli varmaan vähän liikaa. Illalla katselimme Babylon 5:n neloskautta ja äijät joivat konjakkia. Tänään sain nukuttua puoleenpäivään ja sitten lähetettyä miehet kaupungille keskenään, jotta voin juoda rauhassa kaffetta ja kirjoitella opiskelutehtäviä. Ja blogia.

Olen seuraillut ihan pikkuisen eri keskustelupalstojen reaktioita eduskunnan eiliseen äänestystulokseen. Kovasti tuohtumusta ja kiukkua, kuulemma miehet on nyt tehty tarpeettomiksi ja kohta Suomi on lesboja täynnä, yhteiskunta menee suoraan rappiolle, koulukotiin ja v***uun, maailmankirjat ovat sekaisin jne jne. Itse en muista, mutta kuulemma uutta sukunimilakia hyväksyttäessä oli myös pöyristystä ja raivoa, kuten toki silloinkin, kun nais- ja miesparit saivat oikeuden rekisteröidä parisuhteensa. Aina se tuohtumus on kuitenkin lieventynyt; ehkä pöyristelijät ovat huomanneet, että jumala ei heittänytkään isoa kiveä Suomen päähän. Näin käynee tämänkin asian kanssa. Kuten myös sen toivottavasti lähitulevaisuudessa ratkaistavan homojen adoptio-oikeusasian kanssa. Yhteiskunta muuttuu hiljalleen, mutta muuttuu kuitenkin, onneksi.

Asiasta viidenteen. Kävijälaskuri on kohta kymppitonnissa! Voisiko numeron 10000 näkevä kävijä kuitata ilmiön kommenteissa? Kiitos jo etukäteisnä.