Tiskin aika

Hyvinhän se meni. Mietin ennalta, pitäisikö lykätä jotain musiikkia, mutta olisi pitänyt muistaa, ettei tarvitse. Juttu alkoi ovella tullessa ja päättyi ovella lähtiessä, keskeytymättä kertaakaan välillä. Eli puhetta ja naurua riitti, ilman ulkoisia ärsykkeitä.

Ruisleipä oli kuulkaa kova sana. Sen herkullisuutta ylistivät ulkomaanelävät vaikka kuinka. Lohikeittokin teki kauppansa, ja karjalanpiirakat. Glögi ja joulutortut myös. Sitten taputeltiin mahoja ja yritettiin lopetella Empun tuoma palinka, onnistumatta. (Emppu, sun täytyy tulla auttamaan meitä tuon pullon kanssa!)

Seuraavan kerran sitten italialais-slovakialainen illallinen heilläpäin.