Pariisista lähti mukaan 220 digikuvaa ja kaksi rullaa mustavalkoa, lisäilen kuvia, kunhan ehdin käsitellä ne. Ainakin katukuvia on tulossa lisää. Tässä jotain alkua.
Lähdimme sunnuntaiaamuna junalla Pariisiin. Yksi ehdottomasti parhaita puolia täällä asumisessa on se, että junalla pääsee vikkelästi vaikka minne. Nyt olimme vähän yli kolmessa tunnissa perillä Gare du Nordilla, mistä nappasimme RER:n Les Hallesille, ja kävelimme hotellillemme, joka oli Pompidoun putkitalon vieressä.
Veimme kassin hotelliin ja lähdimme palloilemaan Pompidoun ympäri ja sitten Marais'n kaupunginosaan. Olimme aiemmilla reissuillamme Pariisiin tykästyneet Marais'n meininkiin, jossa juutalainen kulttuuri ja homokulttuuri elelevät vieri vieressä. Nyt paikka oli vain tupaten täynnä, joka puolella oli hirveästi ihmisiä, ja suosittu L'As du Falafel oli muuttunut turistinähtävyydeksi. Poistuimme Hotel de Villen suuntaan.
Joku kulmaus Marais'ssa.
Kun viimeksi vietimme aikaa Pariisissa, oli elokuu 2003 ja canicule, ja ihmiset viilentelivät itseään Hotel de Villen suihkulähteissä. Tällä kertaa paikalla oli luistinrata, ja paljon luistelijoita.
Päädyimme Shakespeare and Companyyn ottamaan hurjan paljon kuvia ja selailemaan kirjoja. Kun vietimme joskus kolmisen viikkoa Pariisissa, kävin tuossa kuuluisassa kirjakaupassa vähän väliä. Silloin muutama amerikkalainen resupekkarunoilija asutti yläkertaa, tällä kertaa asukkaita taisi olla vain yksi. Kirjakauppakissa oli entisellään, ja niin George Whitmankin, vaikka jälkimmäinen näytti hieman vanhentuneen. Ostin Robert Fiskin Libanon-kirjan Pity the Nation. Ahdistavaa lukemista jouluksi, tai jotain.
HDR-kuva kirjakaupan ulkopuolelta. Sisätiloissa on kirjojen lisäksi valokuvia ja opettavaisia lauseita:
Yläkerrassa voi oleilla, lukea, yöpyä tai vaihtaa filmiä.
Kirjakaupasta lähdimme syömään, koska nälkä yllätti. Valitettavasti lähistöllä oli vain Salmonella Allee, eli ne lukuisat turisteille suunnatut ruokapaikat vasemmalla rannalla vastapäätä Notre Damea. Löysimme yhden intialaisen ravintolan (jossa olimme käyneet ennenkin, urautumista taas havaittavissa) ja saimme sieltä kohtuuhyvät vegepöperöt. Paikan englanninkielisessä menussa oli tarjolla muunmuassa "fried doug" ja "two brown balls".
Taapersimme hotellille joskus puoli kahdentoista maissa. Sitten kylpyyn ja nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti