7.6.07
And then what?
Nythän tässä on tietysti se ongelma, että minä olin jo ihan asennoitunut muuttamaan ensi joulun kieppeillä Suomeen. H:n uusi työsopimus jatkuu tammikuun loppuun, ja pomoni ystävällisesti järjestivät minulle vielä sinne asti työstävapautusta Helsingin ylipoistolta. Siellä se duuni sitten kuitenkin kovasti minua odottaa, ja täytyy myöntää, että olen minäkin duunia kaipaillut.
Vaan tämä koulu. No, muuta ei voi tehdä kuin katsoa mitä tapahtuu. Onhan tässä aikaa ihmetellä. H:kaan ei saa tietää tammikuun jälkeisestä apurahatilanteestaan mitään konkreettista ainakaan ennen syyskuun loppupuolta. Jospa sitä koettaisi viettää kesää pähkäilemättä ja katsoa sitten syksyllä ja talvella, mitä tuleman pitää.
(Vaikka täytyy kyllä sanoa, että iso haave tässä täyttyi kun pääsin vihdoinkin opiskelemaan juuri tuota alaa... Kävin tänään viemässä paperit koululle ja heti olisi haluttanut jäädä sinne hengaamaan. Paikka on iso, sekava, sokkeloinen, epäsiisti, kaikin puolin ihana. Vähän kuin Kaapelitehdas sisältä.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kokemuksesta voin sanoa, että asioilla on tapana järjestyä, lomaile vaan rauhassa! Kuinka kauan tuo opiskelu kestää?
VastaaPoistaTuosta "vanhasta" opiskeluiästä on se hyöty, että luultavasti opiskelu sujuu kuin leikki ja valmistut puolta nopeammin kuin ne lapsoset :) En kyllä tajua miten nainen parhaassa iässä voi olla jonkun mielestä vanha. Itsekin pohdin vielä opintojen jatkamista, koska vasta nyt alan aavistaa omat todelliset vahvuuteni koulutodistuksen numeroiden antaman kehyksen sijaan... Ja ikää siis kolkyt ja risat, ihan sopiva ikä mielestäni.
Susarova: "Tuosta "vanhasta" opiskeluiästä on se hyöty, että luultavasti opiskelu sujuu kuin leikki ja valmistut puolta nopeammin kuin ne lapsoset :)"
VastaaPoistaTiedä tuosta, mulla on valmistuminen venynyt jo...emmä halua laskea kuinka monta vuotta, ihan liikaa kuitenkin. Viimeaikoina olenkin ajatellut pyrkiä opiskelemaan jotain ihan muuta kuin tekniikkaa (Humanistiset alat vetävät väkisin puoleensa...), on tekniikan opiskelun osalta motivaatio +-0, kun on niitä töitä painanut pääosan aikuiselämästään.
Johannes: Tarkoitin lähinnä omalta kokemuspohjalta. Kun on jo tutkinto ja työpaikka ja joitakin vuosia työelämässä, niin sitä ei enää tarvitse opiskella siksi että "sais ne paperit" vaan siksi että haluaa oppia alaa joka kiinnostaa.
VastaaPoista
VastaaPoistaJuu, jos, ja kun pyrin lukemaan jotain mikä kiinnostaa, niin epäilemättä edistyisin huomattavasti nopeammin kuin tekniikan opinnoissani, ehkä jopa siinä määrin että saisin saatettua opintoni loppuun.