(eli tenttiinluvunväistely-yritys osa N)
Kestoinhokkini Rita Verdonk sai viikolla fudut omasta VVD-puolueestaan. Rautarouva oli arvostellut puoluettaan vähän turhan kärkkäästi, ja nyt puoluejohtaja Mark Rutten mitta tuli täyteen. Verdonk oli viimeisimmissä kommenteissaan haukkunut puolueensa vaisuudesta siirtolaisasiassa ja siirtolaiskeskustelun painopisteen siirtymisestä Geert Wildersin klovnikerholle. Rutte, joka taitaa haluta pitää puolueensa liberaalina oikeistopuolueena, pisti vanginvartijatädin pellolle. Nyt odotellaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaihtoehdot lienevät seuraavat:
- Verdonk pistää pystyyn yhden tädin puolueen, joka vie kannattajia sekä VVD:ltä että Wildersin poppoolta.
- Verdonk liittyy Wildersiin. Pelottava vaihtoehto, koska tälle kahjokerholle riittäisi äärilaidan ääniä, mutta ei kovin todennäköinen, sillä näiden kahden egot eivät mahdu samaan puolueeseen.
- Verdonk otetaan takaisin VVD:hen ja eripura oikeistoliberaalien ja muukalaisvastaisten ainesten välillä puolueessa jatkuu.
Verdonkin valtakaudesta siirtolaispolitiikassa on ollut aika paljon hankalia seurauksia. Pari päivää sitten oli lehdessä juttu naisesta, joka on muuttanut Yhdysvalloista Hollantiin vuonna 1992. Hän on töissä yrityksessä, jossa hänen tulee muunmuassa toimia tulkkina ulkkareiden ja hollannikkaiden välillä, ja sehän häneltä sujuukin, sillä hän on jo vuosikaudet puhunut sujuvaa hollantia ja työskennellyt ja elänyt täysin hollanninkielisessä ympäristössä. Vaan nytpä viranomaiset ovat ilmoittaneet, että naisen tulee ottaa osaa pakolliseen inburgeringiin, jossa hänen on opeteltava hollantia ja totuteltava olemaan osa hollanninkielistä yhteiskuntaa. Tämä siksi, että kyseinen henkilö on EU:n ulkopuolelta tullut siirtolainen, ja uudet sopeuttamislait vaativat sopeutuskursseja. Myös vanhoille siirtolaisille.
Nainen otti yhteyttä asiaa hoitaviin tahoihin ja pyysi vapautusta tästä järjettömyydestä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä naisella ei ollut virallista todistusta hollannin kielitutkinnon suorittamisesta. Työpaikka ja toimi tulkkina ei kuulemma ollut mikään tarpeeksi pätevä peruste kieliopinnoilta säästymiselle. Niinpä hän joutuukin nyt menemään (omalla kustannuksellaan) hollannin kielikokeeseen. Sitä en tiedä, joutuuko hän yhteiskuntasopeutuskurssillekin; ehkäpä virkamiesten mielestä 15 vuoden asumisaika sentään riittää osoittamaan sopeutumisen? Tai sitten ei. Uusi ministeri Ella Vogelaar on kuulemma jo muuttamassa näitä inburgeringsäädöksiä, mutta tiedä sitten, minkälaisiksi ja millä aikataululla. On se vain onni, etteivät EU-kansalaiset kuitenkaan joudu näiden säännösten kanssa pelleilemään.
Kielisäädökset koskevat myös EU-kansalaisia, jos hakee toisen maan kansalaisuutta. Myös saksalainen ystäväni joutui kielikokeeseen, vaikka on asunut Suomessa yli 15 vuotta. Opin juuri eräässä seminaarissa, että Suomen lain mukaan kansalaisuuden saamiseen vaadittava kielitaitotaso on B1 (Europpalaisen kielten viitekehyksen mukaan) eli sama, joka esim, luokiolaisella on pitkästä englannista lukion lopussa. Sopeutumiskurssista ei kyllä puhuttu mitään, ja olen kyllä lukenutkin, että Hollannissa ollaan alan pioneereja...
VastaaPoista
VastaaPoistaJuu, epäilemättä kansalaisuutta hakiessa joutuu tekemään vaikka mitä temppuja. Meidän hollannin alkeiskurssillamme oli jotain noita yhteiskuntaan sopeuttamisjuttuja; muunmuassa opetettiin, mikä on pankkiautomaatti ja kerrottiin, mitä viedä lahjaksi naapurille, joka saa lapsen..
VastaaPoistaMinusta tuo sopeuttamiskurssi (ja kielijuttu) on hyvä asia. Samanlaisen käytännön saisi ottaa täällä Suomessakin.
VastaaPoistaKuinka yllättävää. :-)
Luojan kiitos meille pohjoismaiden kansalaisille homma on edelleen pelkkä ilmoitusasia pohjoismaiden sisällä. Ainakin vielä. Mistäs tuon tietää milloin saavat päähänsä muuttaa senkin.
VastaaPoistaEi ettäkö sitä riistohintaa viitsisi maksaa, mutta jos nyt jonain päivänä hulluus iskee. Olisihan se toki jollain perverssillä tavalla huvittavaa, että joutuisi menemään kielikokeeseen :-)