Nyt on kiire kiire kiire kiire päästä taas joululahjashoppailemaan. Siis jotain pientä ja erilaista ja jotain mikä tuntuu persoonalliselta ja siksi haluan nähdä vaivaa ja siksi tää on tosi tärkeetä. Ja sit on ne jouluvalot, joita pitää olla tosi paljon ja ostin just uusia. Paitsi että naapurilla on komiammat ja siksi pitää ostaa jotain uutta. Kortit pitäs lähettää ja sain just osan tehty ja yx lähti Deltiin eilen ja grääähhh... ja nyt mä stessaan et olisko pitänyt pistää parempaa paperii siihen ja jos vaik H. ja T. ei tykkää siit kuvasta. :)
Joo, hyvä valokuva... hienot värit ja kaikkea. Lisäksi kiire kiire kiire näkyy, todella :D
Vähän ohvtopikkia (kun en vielä ole saanut omaa blogia aikaan)!
Katsoin tässä taas elokuvan Amélie (noin sadannen kerran) ja pakko myöntää, että leffa tekee kerta kerralta suuremman vaikutuksen! Oletteko Tuuli ja blogin lukijat samaa mieltä rainan hienoudesta vai voitteko suositella jotain muuta leffaa joka on mielestänne pakko nähdä? Enkä ole edes mikään elokuvaharrastaja, mutta jotenkin edellämainittu kolahti jo ilmestyessään (ja lujaa)!
Kyllä mäkin Ameliesta tykkään, varsinkin siitä matkustelevaisesta puutarhatontusta! Mutta täytyy myöntää, etten ole oikein katsellut fiktioelokuvia pitkään aikaan. Mitähän sitä nyt sitten suosittelisi..
Wong Kar-wain leffat ovat mahtavia, varsinkin In the Mood for Love. Sotaelokuvien ykkösiä ovat Der Untergang ja In dem Toten Winkel, joista jälkimmäinen tosin erittäin vähäeleinen dokumentti. Suomessa se taisi pyöriä nimellä Hitlerin sihteeri tjsp. Pariin vuoteen en ole kyllä tosiaan käynyt katsomassa muuta kuin dokumentteja, joten olen leffoista pudonnut auttamattomasti kärryiltä. Nyt on niin vähän aikaakin, että katselu rajoittuu puolen tunnin sarjoihin: Frasier, Monty Python ja Allo, Allo! (eli Maanalainen armeija iskee jälleen).. pölöhuumori on hauskaa sekin. ;-)
Ai niin, Takeshi Kitanon Zatoichi on hieno, samoin Hirokazu Kore-edan Hana yori mo naho. Vähän erilaista samuraijuttua! Kore-edan Afterlife on myös mainio.
Pariisiin? Tästä pääsis kolmessa tunnissa junalla. :-)
VastaaPoistaTästä kuvasta on aistittavissa kiire ilman sanallista selittelyä.
VastaaPoistaHIENO KUVA! JA KIIREHÄN MEILLÄ ON AINA! MUTTA ONNEKSI SAA VÄLILLÄ LEVÄTÄ!
VastaaPoistaKuvassa näkyy kiireen tunnetta.
Mulla päätty just opetukset tänään (hurraa).
VastaaPoistaNyt on kiire kiire kiire kiire päästä taas joululahjashoppailemaan. Siis jotain pientä ja erilaista ja jotain mikä tuntuu persoonalliselta ja siksi haluan nähdä vaivaa ja siksi tää on tosi tärkeetä. Ja sit on ne jouluvalot, joita pitää olla tosi paljon ja ostin just uusia. Paitsi että naapurilla on komiammat ja siksi pitää ostaa jotain uutta. Kortit pitäs lähettää ja sain just osan tehty ja yx lähti Deltiin eilen ja grääähhh... ja nyt mä stessaan et olisko pitänyt pistää parempaa paperii siihen ja jos vaik H. ja T. ei tykkää siit kuvasta. :)
Joo, hyvä valokuva... hienot värit ja kaikkea. Lisäksi kiire kiire kiire näkyy, todella :D
Vähän ohvtopikkia (kun en vielä ole saanut omaa blogia aikaan)!
VastaaPoistaKatsoin tässä taas elokuvan Amélie (noin sadannen kerran) ja pakko myöntää, että leffa tekee kerta kerralta suuremman vaikutuksen! Oletteko Tuuli ja blogin lukijat samaa mieltä rainan hienoudesta vai voitteko suositella jotain muuta leffaa joka on mielestänne pakko nähdä? Enkä ole edes mikään elokuvaharrastaja, mutta jotenkin edellämainittu kolahti jo ilmestyessään (ja lujaa)!
PS. Kait se on taas varattava liput Pariisiin:)
Kyllä mäkin Ameliesta tykkään, varsinkin siitä matkustelevaisesta puutarhatontusta! Mutta täytyy myöntää, etten ole oikein katsellut fiktioelokuvia pitkään aikaan. Mitähän sitä nyt sitten suosittelisi..
VastaaPoistaWong Kar-wain leffat ovat mahtavia, varsinkin In the Mood for Love. Sotaelokuvien ykkösiä ovat Der Untergang ja In dem Toten Winkel, joista jälkimmäinen tosin erittäin vähäeleinen dokumentti. Suomessa se taisi pyöriä nimellä Hitlerin sihteeri tjsp. Pariin vuoteen en ole kyllä tosiaan käynyt katsomassa muuta kuin dokumentteja, joten olen leffoista pudonnut auttamattomasti kärryiltä. Nyt on niin vähän aikaakin, että katselu rajoittuu puolen tunnin sarjoihin: Frasier, Monty Python ja Allo, Allo! (eli Maanalainen armeija iskee jälleen).. pölöhuumori on hauskaa sekin. ;-)
Ai niin, Takeshi Kitanon Zatoichi on hieno, samoin Hirokazu Kore-edan Hana yori mo naho. Vähän erilaista samuraijuttua! Kore-edan Afterlife on myös mainio.
Pariisiin? Tästä pääsis kolmessa tunnissa junalla. :-)
VastaaPoistaHyvä kuva aiheesta, ihan sormin tuntuvaa kiirusta on tässä.