Radiohiljaisuus päättyy

En ole koko blogaushistoriani aikana ollut noin hiljaa koskaan ennen. Melkein kuukausi ilman merkintöjä. Asianlaita kun oli niin, että olin Suomen-lomani varsin heiveröisten verkkoyhteyksien varassa - ison osan ajasta ilman niitäkään. Tuli siis pidettyä puolivahingossa nettitaukoa. Ja kokovahingossa muutakin kommunikaatiotaukoa; hollantikännykkä kun oli unohtunut repun taskuun lataamattomaksi koko loman ajaksi. Sori kaikille yhteydenottoa yrittäneille.

Palasin juuri vastikään lentokentältä. Hamsu on ehdoton matkavaruste, jos tahtoo osakseen huomiota ja juttuseuraa. Hamsterikaveria ihastelivat matkustajat, turvatarkastajat ja lentoemännät. Savu esitti parastaan ja tähyili takajaloillaan seisten uteliaita. Taitaa se silti olla nyt ihan helpottunut, että ollaan kotona ja oma koppa on taas käytössä.

Matkasta enemmän myöhemmin. Nyt pitää pestä pyykkiä, juoda kahvia, laittaa ruokaa, skypettää H:lle Lundiin ja torkahtaa. Sen verran kuitenkin vielä, että tuhannet kiitokset meitä majoittaneille ja ruokkineille ja majoitustarjouksia tehneille ja kaikille meidän kanssamme aikaa viettäneille. Ja anteeksi niille, joita emme ehtineet enemmän nähdä. Sitä kuvittelee, että 3,5 viikossa ehtii aivan kaiken ja lisää, ja sitten yhtäkkiä huomaa, että lähtöpäivä onkin ihan siinä ovella ja vaikka mitä jäi tekemättä ja vaikka ketä kohtaamatta. Onneksi monia kuitenkin pääsimme tapaamaan. Ihana suku. Ihanat ystävät.