Välipäivät

Hiljaiseloa Kotkassa. H lukee Valittuja Paloja sohvassa nyrjähtänyt nilkka tyynyllä, minä koetan saada kouluhommia käyntiin (pari deadlinea häämöttää tuolla ensi maanantaissa) mutta eksyn Civilizationin pariin, Mummo tekee ristikkoja ja laittaa meille koko ajan oikein hyvää ruokaa ja Vaari käy kävelyillään ja lämmittää meille saunaa. Mukavaa on. Tarkoitus oli käydä vaikka missä ja kuljeskella, mutta ei tuo H koipensa kanssa tahdo liikkua (ei sitä tosin kuulemma muka tarvitse lääkärillekään näyttää), enkä minäkään ole saanut aikaiseksi. Tänään kuitenkin ensin Haminaan viemään Mummon taulut näyttelyyn ja sitten enolaan katsomaan kissoja.

Koulu ja tulossa oleva collectieve beoordeling eli lukukausiarvostelu alkavat ikävästi kummitella jossain mielen nurkissa. Vaikka onhan tässä vielä uusivuosi ja ikääntymispäivä välissä.

Joulua on vietetty

Aatonaattona sukulaumassa, aattona perheen parissa, joulupäivänä anoppilassa. Tänään oli tarkoitus mennä H:n veljen perhettä tervehtimään, mutta jouduin jäämään pois kun heräsin aivan infernaaliseen migreeniin. Nyt illansuussa alkaa olla parempi olo ja vesikin pysyy jo sisällä, voin jo liikuttaa päätäni ja valonsieto on tulossa takaisin. Prkl mikä ajoitus tälle. Olen siis viettänyt tapaninpäivää pimeässä huoneessa liikkumatta. Ja nyt ei näe Porin porukoita taas moneen kuukauteen. :-(

Huomenna joulu jatkuu idemmässä.

Ja allah-aholaiset taputtivat pieniä karvaisia käsiään

Kansankiihotus toimii Hollannissa, toimii varmaan Suomessakin.

Violence against Muslims increases in Holland

...

The Anne Frank Foundation says anti-Muslim sentiment has grown “significantly”
in the last year and public opinion about Muslims has become more negative.

The researchers also point to the stream of anti-Muslim comments by the
populist PVV party, led by the controversial member of parliament Geert
Wilders. This, and the massive attention they are given in the media, has
contributed to Islam phobia in the Netherlands, the foundation says.

...

RIP Majel Barrett Roddenberry

Netittömänä sitä ei huomaa varsinkaan nörttimaailman suuria uutisia.

Majel Barrett Roddenberry 1932 - 2008

Kyseessä siis Star Trekin luojan Gene Roddenberryn leski, The Cagen Number One, Original Seriesin Christine Chapel, The Next Generationin Lwaxana Troi ja Babylon 5:n Lady Morella. Sekä tietysti kaikkien Trekien tietokoneääni.

Tapahtui jouluostoksilla

Tilannekomiikkaa ruuhkaisessa Helsingin keskustassa.

- Ai kato moi! Pitkästä aikaa! Mitä kuuluu?
- Ei kummempia, jouluu tässä. Mitäs itse?
- Sitä samaa! Mitäs sun kissoille kuuluu?
- Ei mulla ole kissoja, mulla on vain koira.
- Eikö sulla ennen ollut kissoja?
- Ei, mulla on kyllä aina ollu koira.
- Ai... mä muistin että sulla olis ollut kissoja. No mitä sun lapsille kuuluu?
- Kuule ei mulla ole lapsiakaan.
- Ai... ai jaaha.. jaaha.. No hei kuka sää sitte olitkaa?

Vähän pähkäiltyään rouvat tulivat siihen tulokseen, että olivatkin toisilleen tuikituntemattomia, kumpikin vain luuli tunnistavansa tuttavan vuosien takaa.

Helsinki

Täällä ollaan, jo neljättä tai viidettä päivää. Lento meni hyvin, ja seuraakin oli; minut blogini perusteella tunnistanut (!) mukava henkilö. Hamsteri matkusti urheasti ja on nyt Pasilassa salaattia syömässä. Minä taas vahdin Malmilla paria hellyydenkipeää kissaa.

Olen ehtinyt käydä moikkaamassa joitakin ystäviä, pyörinyt kaupungin ostosruuhkassa ja jättänyt koulutehtävät tyynesti tekemättä. Huomenna menen fotaamaan ja maanantaina on edessä peruskoulukaverien pikkujoulut. Tiistaina onkin jo aatonaatto ja perinteiset piparinleipojaiset serkkuporukassa. Se on joulunaika ny.

Tarkistuslistaus

Pakkaa vielä:

- juoksupyörä, vesipullo hamsulle
- kortinlukija
- kameralaukku sisältöineen
- läppäri + laturi + muu käsimatkatavara
- pikkuantenni läppäriin
- hamsteri itse aamulla (ei sovi unohtaa)

Hoida vielä:

- backupit läppäristä
- joulukortit Gerardille ja Tommolle
- tiskit
- jääkaapista pilaantuvat roskiin
- roskikset kellariin

Tarkista vielä:

- CV-ketelin lämpötila-asetus 13 asteeseen
- kasveille vettä
- pesukoneen venttiili kiinni
- sähköjohdot pois seinästä (ainakin tietokoneen ja telkkarin)

Eiköhän tämä tästä. Viimeinen koulupäivä oli puolihysteerinen (olimme kaikki väsyneitä ja siksi hihitteleväisiä) ja mukava; edellisestä esseestä tuli hyvä arvosana ja jälkimmäinen tuli jätettyä ajoissa. Nyt kyllä aion lisätä siihen jälkimmäiseen tekstiä, sillä ko. esseen toinen aihe soitti minulle puhelimella New Yorkista (!) ja halusi selventää paria juttua, joista olin toiveikkaana viime viikolla kysäissyt spostitse. Ei sitä joka päivä saa Magnumin palkitsemalta fotaajalta puhelua.

Helsinkiin on sovittuna tapaamisia ja pikkujouluja ja vaikka mitä mukavaa. Pitää silti jatkaa siellä töitä.. deadlineja häämöttää tällä viikolla kaksi ja heti loman jälkeisenä aikana monta.

Jei!

Essee valmis, pakkuu valmis, huomenna vielä kouluun ja tiistaiaamuna Suomeen! Joulu joulu joulu! Aloitan nyt virallisen oman joulukauteni tällä biisillä, kuten aina:

13.12.

Hyvää Lucianpäivää!


Se på vår tröskel står

vitklädd, med ljus i hår

Sankta Lucia, Sankta Lucia.

Se på vår tröskel står

vitklädd, med ljus i hår

Sankta Lucia, Sankta Lucia


Edellisinä vuosina meillä on ollut tapana veikata Luciaa Hufvudstadsbladetin Lucia-äänestyksen alettua. Tänä vuonna ei enää tule Husista, kun H on Ruotsissa enkä minä ehdi lukea. Tänä vuonna veikkaus olisikin mennyt pieleen. Tummatukkainen Lucia! Ei sentään vielä poika, kuten melkein Ruotsissa.

Weekender

Perjantait ovat mukavia, vaikka pitkiä koulupäiviä ovatkin. Fototekniikka on nykyisen opettajan kanssa vaativuudestaan huolimatta relaa. Arvostelu on aina rakentavaa - toisin kuin edellisen opettajan tunneilla - ja ystävällisellä huumorilla höystettyä. Vielä kun sain tänään väliarvostelun, joka oli oikein positiivinen, voin lähteä hyvillä mielin joululomailemaan tekniikan osalta.

Graafisen suunnittelun opettajan mielestä taas olen hukannut sen hyvän otteen, joka minulla vielä viime vuonna oli, mutta oikeassapa on. Syytän tästä kaiken maailman modernien aikakauslehtien väriläiskiä. Hmph. Mutta eipä tuostakaan huono fiilis jää, gv-opettaja kun on symppis ja mukava ja vaikka sanookin "what the fuck are you trying to do there?" sanoo sen silleen kiltisti.

Viikonlopuksi tekemistä: kuuden sivun miniessee, pyykinpesu, joulukorttien lähettäminen, pari joululahjaa, pakkuun aloitus.

Esseen tiimoilta: mitenköhän merkitään lähdeluetteloon facebook-keskustelu? :-p

Ihan muun tiimoilta: Ei kai ne ole tosissaan nyt pykäämässä jotain lasikuubia Skattalle? Eihän? Ei kai Korpinenkaan nyt iänkaiken saa huseerata? Mitä helvataa? Eikö Helsingissä koskaan mikään muutu? Kuinka monta paikalleen sopimatonta suuruudenhullua rakennusprojektia voi yhteen pieneen kaupunkiin tunkea?

Hiljaista

Tästä tuli unelias päivä. Heräsin tukkoisena ja jouduin ottamaan antihistamiinia iltapäivällä. Loppuvuorokausi kuluikin sitten sumussa. Sain käpisteltyä muutaman kuvan perjantain tunteja varten; liikaa töitä jäi huomiseksi. Kai se siitä.

Tämän teimme yhteen projektiin tiistaina studiossa.





Vähän ehkä vaikeaselkoinen noin ilman kontekstia...

Tänään oli kolmen kaalisoppapäivän (no jaa, eilen kävimme myös eritrealaisessa ravintolassa Fleurin, Marloesin ja Roosin kanssa) jälkeen kalasoppapäivä. Vielä on perunoita, porkkanoita ja kaalia jääkaapissa, pitäisi käyttää ennen ensi tiistaita, kun silloin lähden jo Suomeen.

Luen martial arts -dekkaria. Viihdyttävää tauhkaa japanilaisella filosofialla ja miekkataisteluilla höystettynä. Yhtäkkiä on muuten ikävä dojolle. Joskus vuosituhannen vaihteessa kävin iaidotreeneissä kolme kertaa viikossa. Duuni stressasi, ihmissuhteet olivat solmussa, ystäväpiirissä oli tragedioita ja kotona Kallion yksiössäni yksinäistä, mutta se kaikki unohtui, kun vaihdoin treenipuvun ja hakaman päälle ja laitoin miekan vyölle. Alkuverryttely, kumarrukset, katatreeni opettajan johdolla yksi kata kerrallaan, vapaa harjoittelu, lopulta muutama minuutti venyttelyä ja hakamanviikkausta ja juttelua dojolla, yökaupan kautta kotiin. Ajatukset muutaman tunnin ajan pelkästään miekassa ja muodossa ja välillä kivussa, kun kädet eivät enää jaksaneet tai kun opettaja nosti ryhdin hiuksista suoremmaksi. Mutta muualla.

Löytyisiköhän Hollannista Muso Shinden Ryun treenejä...?

Ilmainen mainos

Ei mulla ole tänään mitään asiaa (paitsi että kävin hammaslääkärissä, studiossa ja lopulta istumassa paarissa 19-vuotiaiden kanssa, öri öri öri), mutta lukekaapa vaikka tiedettä tuolta puolison blogin puolelta. Siellä supernovattaa.

Dunglish

Hollannikkaat osaavat kyllä englantia, mutta vääntävät sitä usein kummalliseen muotoon. Tähän kerään dunglismeja sitä mukaa, kun mieleen tulee.

"I will learn that to you today."
- taidehistorian opettajamme. Hollannissa leren tarkoittaa sekä oppimista että opettamista.

"Doesn't mind."
- kuka tahansa, tarkoittaa "It doesn't matter" tai "I don't mind", kumpi milloinkin.

"We will do that eventually."
- tarkoittaa että ehkä teemme jotain, eli  eventueel tarkoittaa mahdollisesti, ei lopulta.

"I took it from the sky."
- luokkakaveri valitsi satunnaisen luvun, uit de lucht gegrepen.

Hyvä ruoka, parempi mieli

H lähti taas Lundiin. Kävin Schipholissa saattamassa ja vilkaisin muutaman 747:n lentoonlähdön. Sitten kotiin keittelemään kaalisoppaa alkuviikoksi. Kiireinen viikko edessä, parempi olla lämmitysvalmis ruoka valmiina. Kaalisoppaa ei sitä paitsi voi laittaa H:n kotonaollessa, hän kun ei kestä edes kaalin hajua.

Hamsteri sauhuaa ja yrittää syödä tiensä ulos dunasta. Tein uuden sisustuksen ja yritin lisätä virikkeitä, mutta eipä auta. Pihalle pitäisi päästä.

Linnalivepolkka

Ensiksi täytyy sanoa, että YLE ei näytä mun Macille. Oli pakko kaivaa XP-kone esiin ja kytkeä piuhat.

Presidentin puku on hiano. Kuulemma TAIKin opiskelijoiden tekemä. Hyvä veto.

Jenni-Juulian tekemä cd-koru juuri mainittiin.
 
Satu Mäkelä-Nummelan puku on sähkönsininen. Zzzzt.

Ilkka Kanervan puoliskolla on jättilaahus. Tulee tauko kättelyjonoon tuon puvun takia.

Ransu-koiran ääni vieraana! Minusta hänellä olisi pitänyt olla Ransu käsivarrella.

"Mielenkiintoisia etnisiä vivahteita" pfffft

Tuon yhden tädin olkain oli jo karannut. Ja toinen joutui rientämään takaisin presidentin luokse, kun juttu ei ollutkaan vielä loppu.

Aika hupaisaa, että noiden kadettien pitää olla just tasan 180 cm pitkiä. Ei saa olla epätasapainoista riviä. Tai sitten miettivät, että kun niiden pitää saada tanssitettua keskimittaisia suomalaisia naisia.

Janne Ahonen on pukujen ompelija mäkijoukkueessa?

Onpas toi Donner mennyt kumaraan.

"Pariairokaksikko. Kevyt sellainen." :-D

Heikuralla & Takalalla ei kameroita kaulassa.

Kiroilevan siilin Milla eli Norpatti! Kiva tukka!

Kauhean monella miehellä on taas liikaa liiviä näkyvissä frakkitakin liepeitten alla.

"Taskunkäänteissä on polkupyörän sisäkumia koska se on Kimmo Pohjosen harrastus." Sisäkumi siis?

Oliko tuo Brotherus jolla tuollainen kamala lohenvärinen juttu?

Tuulikki Ukkola on kuulkaa lyhyt.

Kalle Kalliokin siellä.

Tanja Vienonen-Karpela-Saarela-Karpelan korvikset vetää korvalehdet maata kohti. Kuinkahan mones puoliso hällä on linnan juhlissa mukana?

Solmion sijasta "kaulavaate". No sehän on sitten ihan eri asia.

Jyrki J J Kasvin otsatukka oli pöyhitty.

Ja Veltolla on yhä tuo pannumyssy päässä.

Anna Abreun puku on ihan karsea tipitii-keltainen.

Heli Järvisellä on hieno verho päällä.

Risto Autiolla on ISO ROUVA.

Keitä nuo äskeiset laihat pitkätukkapojat oli kun ei selostajakaan kerro?

Janina Anderssonin tukka on kuin Star Trek - the Original Seriesistä.

Paavolla on punainen kraka, aatetta ja vaatetta.

LED-valoja puvussa? Öh. Mitenkäs seuraavaksi vaikka pieni savukone helman alle? Tai pyörivä diskopallo kampaukseen?

Selostajilla pätkii. Nimet ja sanat sekaisin.

Diplomaattikunnalla on aina mielenkiintoisia asuja. Kuten tuolla yhdellä tötteröpäätädillä Islannista.

Hieno kimono.  Hienoja kansallispukuja. Jos minut joskus kutsuttaisiin (hah), laittaisin varmaan Muolaan kansallispuvun. Olisinpa sitten pieni ja pönäkkä. Kuuma siinä mahtaisi tuolla tulla.

USA:n suurlähettiläästä: "Hän on lentäjä, joka saa lentää myös pilvessä." :--D

Mun mielestä toi Mäkelä-Nummela on muuten jees. Maanläheinen normaali ihminen.

Ekana valssina Akselin ja Elinan häävalssi! Loistava valinta. Osuva, teemojen takia. Ja lempparivalssini. Oli meilläkin häävalssina.

Itse

Siellä Suomessa on varmaan jo katsottu panssariparaatit ja jokavuotinen Tuntematon. Täällä Alamaassa laitetaan ei-niin-suomalaista safkaa; sobanuudeleita, edamameja, riisiä ja lohta. Jälkkäriksi vihreä tee -jäätelöä. Sentään virittelen jo Yleä näkyviin, jotta voin kommentoida blogiin sitä itsenäisyyspäivän tähdellisintä asiaa: kenellä se kamalin mekko on tänä vuonna. Kohta siis livebloggausta entisten vuosien tyyliin

Sinterklaas

Hyvää sinterklaaspäivää kaikille. Tänään taas paikalliset kersat saavat appelsiineja ja suklaata (oikeasti leluja ja krääsää), jos eivät sitten ole käyttäytyneet niin törkeästi, että joutuvat Espanjaan. Minä voisin mieluusti lähteä tästä sateesta ja harmaudesta Espanjaan, mutta sen sijaan taidan juoda glögiä ja tehdä taittohommia graafisen suunnittelun kurssille.

Illalla kokeilen fotogrammeja kylppäripimiössä. Viikonloppuna pitäisi vielä saada yksi kirjoitushomma vauhtiin ja tehdä ironinen omakuva. Huomenna menemme Rijswijkiin itsenäisyyspäivän illanviettoon ja sunnuntaina H lähtee taas Lundiin. Sellaista täällä, ei kummempaa.

Kiitos lehtiä ehdottaneille! Koetan saada käsiini yhden Imagen, jotta saan näytettyä sen koululla. Minulla pitäisi olla yksi tuolla työhuoneen syövereissä, mutta jos ei, tekstaan Eevalle.

Välikysymys, eiku

Osaatteko sanoa ulkomaista lehteä, joka muistuttaisi tyyliltään Imagea?

(Mun pitää seuraava reportaasisarja tehdä jonkun lehden tyyliin, ja tällä hetkellä mieleen tulee lähinnä Image ja Hesarin kuukausiliite. Hollantilaisia yleisaikakauslehtiä en ehdi lukea, ja englanninkielisistä olen viime aikoina lukenut lähinnä Newsweekiä, Timeä ja Foreign Affairsia. Jotka nyt ei tässä tehtävässä oikein toimi. Eli ehkä sit se Image; ainoa vain, että opettaja ei kykene arvioimaan tyyliä muuta kuin ulkonäön mukaan, kun ei suomea ymmärrä. Pitäisi siis voida verrata johonkin engl.kieliseen lehteen.)

kele tana ttu

Hampaani huomasivat, että olen alle 2 viikon päästä lähdössä reissuun. Niillä kun on tapana oikutella kun joko olen jo matkalla tai menossa ihan pian matkalle. Implanttikruunu hajosi omia aikojaan. Eli se kaikkein hintavin hammas. No, mieluummin kai kuitenkin se kuin oikea hammas. Nyt peukut ja varpaat pystyyn että vika on todella VAIN kruunussa eikä siinä alla olevassa implanttiruuvissa. Kolme vuotta se hammas on toiminut ihan kuin aito.

Pelkään: jos ruuvi on jotenkin feilaamassa, jos luutuminen on pysähtynyt, jos siitä kevään 2005 luuinfektiosta on vielä kuitenkin jälki tuolla leukaluussa, jos infektio tulee takaisin, jos kolmen vuoden takainen mielipuolinen hermovauriokipu tulee takaisin, jos se pieni tunnoton kohta alaleuassani leviää isommaksi.

Soppamuistiinpanoja

- Puolitoista kiloa tomaatteja kaltattuna + pilkottuna
- 2 sipulia silputtuna
- 6 valkosipulinkynttä silputtuna
- Puoli litraa vettä + kanaliemikuutio
- 1 pikkupurkki tomaattipyrettä
- 2 rkl jauhoja
- 1 tl kurkumaa
- 1,5 tl korianteria
- 1 tl kanelia
- 0,5 tl chilijauhetta
- Ruokakermaa
- Tuoretta korianteria

Freesasin sipulit öljyssä + lisäsin mausteet. Lisäsin pyreen + jauhot + valkosipulit ja sitten tomaatit ja kanaliemen. Keittelin tunnin verran, annoin jäähtyä ja laitoin jääkaappiin. Seuraavana päivänä kuumensin keiton + lisäsin ruokakermaa + silppusin päälle tuoretta korianteria. Hyvää oli!

Nyt kiehuvat kattilassa luumut. Kohta soseutan ja sitten H saa paistaa joulutorttuja.

Let's call the whole thing off!

You say tomato I say tomato

Kuvan tomaatit eivät kelvanneet opettajallemme, joten kävimme tänään kuvaamassa tomaatteja uudelleen. Tällä kertaa toivottavasti onnistui; tuon kuvan tekemiseen meni viimeksi kuusi tuntia ja tänään seitsemän, kun piti saada esimerkkikuvan kanssa identtinen foto aikaiseksi.

Toverit olisivat heittäneet tomaatit roskiin, mutta minusta niitä voi studiolamppujen kuumuudesta huolimatta käyttää ihan hyvin. Pesin hyvin, kalttasin, pilkoin ja valmistin intialaisvaikutteisen tomaattikeiton. Hautuu nyt liedellä, sitten jäähtyy ja vetäytyy ja huomenna syödään lounaaksi.

Mummo soitti Suomesta illalla. Voi hyvänen aika että voikin puhelinsoitto piristää!

Vaihteeksi enemmän puhki

Perjantaina tuntui siltä, että kaikki onnistuu, ja tänään maanantaina siltä, että mikään ei onnistu. Ehkä se on ko. viikonpäivien luonteessa. Olin sunnuntaina H:n kanssa merimieskirkon myyjäisissä vapaaehtoisena abt koko päivän, ja illalle jäikin kovasti kouluhommia. Myyjäisissä tapasin muuten ennestään tuntemattoman henkilön, joka oli lukenut erään taannoisen artikkelini ja toivonut pääsevänsä kanssani siitä puhumaan. Olikin mielenkiintoinen keskustelu. Mutta illalle jäi sitten kovasti koulutöitä ja nyt pitkän maanantain jälkeen olen väsyväsy.

Onneksi tällä viikolla on enää yksi studiopäivä huomenna (tomaatteja!). Loppuviikko "vapaata", lainausmerkeissä siksi, että pitää kuitenkin tehdä hommia.

Mietityttää se mahdollinen muuttaminen. En mielellään sitoutuisi mihinkään tarkkaan vuokra-aikaan, koska haluan pitää mahdollisuuden muuttaa ennen kesää Suomeen / Ruotsiin / tiesminne jos vain tarpeellista. En myös tajua, mihin tungen kaiken meidän roinan, jos muutan pieneen pieneen kämppään. Silti tämänhetkiset asumiskulut ovat kyllä liikaa ja lisäksi täällä on huono hengitysilma tai ainakin jotain, jota kovasti aamuisin oirehdin. Mutta jotta muuttamisessa olisi mitään järkeä, pitää uuden kämpän olla "gestoffeerd" eli varustettu lattiapinnoilla ja perusjutuilla (kuten esmes hella). Suurin osa kämpistä kun vuokrataan kokonaan paljaina tai sitten kokonaan kalustettuina. Kirjauduin opiskelija-asuntosäätiöönkin, mutta sieltä tuskin löytyy mitään, koska soluun EN mene. (Enkä varmaan pääsisikään, niissä on usein yläikärajat. Ei ne halua sinne mitään päälle kolmekymppistä tätiä valittamaan niiden myöhäisiltojen kemutuksesta.)