There is an old Vulcan proverb: only Nixon could go to China

Vietin sunnuntain tekemällä pieniä kouluasioita ja katsomalla Star Trek -elokuvat putkeen DVD:ltä. Raoul tässä taannoin sanoi, että noloa kyllä, mutta hänen täytyy myöntää että hän on ollut Star Trek -fani. Minä tietysti kommentoin että no joo, AIKA noloa tosiaan.

Mutta joo. Viitosen skippasin, koska olen päättänyt, että sitä ei ole olemassa - samaa mieltä ovat myös monet muut - ja nelosta en tällä kertaa jaksanut katsoa. Tuli sitten katsottua I - The Motion Picture, II - The Wrath of Khan, III - The Search for Spock ja VI - The Undiscovered Country.

Kuutonen on yhä ehdottomasti paras TOS-leffa. Tosin Trek-elokuvilla on ihan oma skaalansa, niitä ei voi verrata muihin elokuviin. Jotta pystyy katsomaan TOS-leffan, täytyy sietää aikamatkustusta ja muuta fysiikan lakien rikkomista, madonreiän kokoisia juoniaukkoja, pahvista tehtyjä pahiksia, muovisia settejä, 80-luvun erikoisefektejä ja William Shatnerin näyttelijätyötä, joka onnistuu olemaan yhtaikaa puisevaa ja puistattavan överiä. Ykkösessä shatnerismi oikein ryöpsähtää valloilleen, kun ohjaaja Robert Wise ei pidä äijää ollenkaan kurissa. Eli palatakseni aiheeseen, TOS-leffoja ei arvioida elokuvina vaan trekkinä.

Kuutosessa on vain yksi pieni juttu, joka häiritsee minua joka kerta. Valeris. Ei se, että Valerista esittää Sinkkuelämän nymfo-Samantha, vaan että Valeris on aivan tyhjästä repäisty uusi merkityksellinen hahmo. Trekkinsä tunteville on koko ajan ilmeistä, että Valeriksen pitäisi itse asiassa olla Saavik - se nuori puoliksi vulcanilainen, puoliksi romulaani naisupseeri, joka oli mukana jo kakkosessa ja kolmosessa. Jos Valeris olisi Saavik, Spockin mallioppilas ja suojatti, koko kuutosen juoni kävisi paremmin järkeen.

Nyt meidän pitäisi uskoa, että Saavik on häipynyt jonnekin, ja Spockilla on yhtäkkiä uusi nuori vulcanilainen naissuojatti, jolle hän suunnittelee testamenttaavansa Enterprisen tiedeupseerin paikan. Näillä kahdella on vielä läheiset välitkin. Onko Spock yhtäkkiä joku Starfleetin dirty old vulcan man, joka keräilee nuoria ja nättejä naiskadetteja ympärilleen?

Juonikin toimisi paremmin. Jos petturiksi osoittautuisi kaikille - ja varsinkin Spockille - jo läheiseksi tullut Saavik, tietyt juonen kohdat olisivat paljon ymmärrettävämpiä, kuten esimerkiksi Spockin aggressiivinen reaktio salajuonen paljastuessa. Motiivikin olisi selkeämpi: vastahan Saavik oli kolmosessa klingonien armoilla ja melkein joutui murhatuksi, joten hänellä olisi henkilökohtainenkin syy salajuonitella federaation ja klingonien rauhantunnustelua vastaan.

Lukemieni juttujen perusteella Valerisin (Valeriksen?) rooli oli itse asiassa kirjoitettu Saavikille, mutta hahmo muutettiin myöhemmin. Huhujen mukaan syynä oli joko näyttelijän epärealistinen palkkatoive tai Gene Roddenberryn yksioikoisuus. Roddenberry kun ei suostunut siihen, että joku pidetty Trek-hahmo olisi yhtäkkiä mitään muuta kuin täydellisen hyvis. Saavik petturihahmona olisi ollut Roddenberrylle ihan liikaa.

Tämä olikin Star Trekin suurimpia heikkouksia verrattuna joihinkin muihin scifisarjoihin. Lapsellinen ja yksiulotteinen hyvä/paha -jaottelu. Roddenberryn hahmot olivat liian hyviä edes kehittyäkseen, kun ei hän oikein halunnut päästää heitä mihinkään sisäisiin konflikteihinkaan. No, ehkä Spockia lukuunottamatta.

Olen muuten ihan varma, että kukaan ei jaksanut lukea tähän asti.