6 done, 2 to go

(Joo, viime kerran otsikosta unohtui yksi.. siksi numerot eivät täsmää)

Tän päivän arvostelut myöskin läpi. Huomenna vielä kaksi ja sitten enää se loppushow keskiviikkona. Tämänkertaisessa loppushowssa olenkin ensimmäisistä ensimmäisin:

Tijd	Zwarte studio	Witte Studio	Lokaal vd toekomst	Grote studio	PD 101	Docenten Overleg Pb 101a
	Student	student	student	student	student	8.30
9.00	Tuuli Saarikoski	Raoul de Lange	Sam van Grinsven	Simone Engelen	Kim Nuijen	10.00
10.30	Fleur Beemster	Sietske Wouda	Boy Berends	Valérie Harmanus	Jacobine van Hellemond	11.30
12.30	Roos Trommelen	Niels Blekemolen	Anouk Erisman	Patrick Oud	Meike Janssen	13.30
14.00	Matthijs  Uivel	Coco Duivenvoorde	Inga Erdmane		Laila Cohen	14.30
ca.15.00	Uitslag

Nyt jo alkoi jännittää. Toisaalta hyvä olla ekana, ei tarvitse pelätä kauan. Sitäpaitsi voin mennä edellisenä iltana laittamaan kuvat paikoilleen.

Olin tänään koululla kahdeksaan, oli liikaa tekemistä, aina sitä kuvittelee, ettei tule loppupäivinä kiire mutta aina sitä työtä kuitenkin riittää. Unohdin syödä. Onneksi Reinder pelasti ja toi minulle ranskikset majoneesilla. Ranskikset oorlog eli sodan kanssa on muuten sellainen, jossa on vähän kaikkea.

Proffa tuli tänään halaamaan ja sanomaan että hyvä kun en mennyt Suomeen pääsykokeisiin vaan jään "tänne minne kuulun". Tuli hyvä mieli. Siellä on nyt monenlaista säätöä jotta minulle tehtäisiin täällä oleminen helpommaksi; koettavat miettiä helpotusta kuluihin tai sivuduunia koulun puolesta. Tykkään siitä, miten täällä huolehditaan opiskelijoista, ja siitä, miten meidän porukka on hitsautunut todella tiiviin yhdessäolon ja työnteon myötä aika solidaariseksi ja kiinteäksi jengiksi, vihdoin. Viime lukuvuoden lopulla oli aika paljon sellaista diivailua ja selkäänpuukotusta, kun iso osa porukkaa oli karsiutumassa pois, mutta nyt on enemmän sellaista ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa (heh).

Vuokranantajasetä ehtii tulla katsomaan rikkonaista ikkunaa "joskus ensi viikolla". Teippasin siihen pahvia. Ikkunaan, ei setään.