Myrskyn jälkeen

Eilen illalla yhdeksän ja kymmenen välillä taivas pimeni. Helle olikin jo tuntunut painostavalta, ja ohimoa särki, joten tiesin odottaa ukkosta. En kuitenkaan ihan varautunut myrskyn voimakkuuteen.

Ensimmäinen kieppi oli ihan normaalia hollantilaista rajuilmaa. Todella kova pyörteinen tuuli kolisutti kattoa ja tempoi ikkunoita, mutta mitään kummempaa ei tapahtunut. Laitoin varmuuden vuoksi ämpärin sille kohdalle, johon aina pahimpina sateina muodostuu lammikko, ja menin nukkumaan.

Vaan sitten puolenyön jälkeen myräkkä vasta kunnolla alkoi. Yläkerrassa pauke oli niin kova, että minua alkoi hirvittää, ja siirryin alakertaan. Raahasin patjan lattialle sopivan matkan päähän kaikista ikkunoista ja koetin nukkua. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä koko ajan välähteli ja jysähteli. Tunsin jonkinlaisen ilmanpaineenmuutoksen ja katsoin olohuoneen ikkunaa kohti juuri sillä hetkellä kun se tempautui auki ja näin, kun ikkunalaudalla ollut huonekasvi lensi ulos. Verho lepatti jossain ulkona ja ikkuna hakkasi kiinni ja auki. En uskaltanut mennä yrittämään korjata tilannetta, koska salamat löivät aivan taukoamatta Delftin yllä ja jyrähdykset kuuluivat noin samaan aikaan. Kuului pamahdus, kun ikkuna halkesi kahdesta kohtaa.

Myrsky meni ohi vasta aamulla. Kuulemma pelkästään läntiseen Hollantiin koitui 15 miljoonan vahingot. Vettä tuli pahimmillaan 70 senttiä, tuuli oli noin 30 m/s ja rakeista suurimmat olivat läpimitaltaan viisisenttisiä. Monta taloa syttyi salamaniskusta palamaan. Meillä hajosi sitten vain ikkuna ja ikkunanpoka. Aamupäivällä moppailin lattialta vettä ja oksankappaleita ja heitin pois olohuoneessa kastuneita viikonloppuna tehtyjä fotoprinttejä. On kamalan väsy olo, toissayönä nukuin kolme tuntia ja viime yönä ehkä kaksi. Ikkunanruudun paikalla on pahvi ja pitäisi soittaa vuokranantajalle.