Mun kaupunki, mun maa

Helsinki on parhaimmillaan. Helteinen, kesäinen ja kaunis. Tänään pyöräilimme Kaivopuistossa, Kruununhaassa ja Töölönlahdella. Näin, kun lauma pukusetiä ja jakkupukutätejä esitti monimutkaisen tanssikoreografian eduskuntatalon rappusilla, ja kun turistit reagoivat tapaukseen loksauttamalla leukansa ammolleen. Näin lokkeja, jotka vohkivat pahaa-aavistamattomilta kauppatorilaisilta jäätelöt tuutista. Näin auringonottajia ja katujonglöörejä. Ihmiset juttelivat kadulla tuntemattomille ja tutuille. Tervasaaressa pestiin mattoja.

Viikonloppuna vietin laatuaikaa sisarentyttäreni kanssa. Aika chill vauva. Kaunis pieni. Täytti tänään jo kuukauden. Siskon mies yritti viettää hetken vapaa-aikaa festareilla, mutta soitteli sieltä usein ja tuli lopulta sitten kotiin. Ei tainnut osata olla vielä lapsestaan erossa. Miehellä on prioriteetit kondiksessa, nostin sisäistä hattua.

Kävin Hyvinkäällä tapaamassa ystäviä. Ystävälapset olivat kasvaneet ja oppineet hurjasti kaikkea uutta. Lukemista ja kirjoittamista ja pyöräilyä ilman apupyöriä. Matematiikkaa ja kartanlukua. Ryömimistä ja konttaamista. Kuka mitäkin. Vuoden tapaamattomuudenkin jälkeen iloisina kertoivat juttujaan ja pyysivät mukaan leikkiin. Uusi poika oli hurjan iso, vaikka vauva - kai siksi, että olin sitä siskon tuoretta nyypiötä juuri katsellut.

Huomenna lähden Kotkaan. Siellä serkut perheineen, eno ja Kati, ja Mummo & Vaari. Hyvällä tsägällä pääsen Kukourin portille onkimaan ahvenia ja ehkä Lehmään tai Haikkolaiseen. Perjantaina pakkaamme suvun bussiin ja lähdemme kohti juuriamme Kannakselle.

Good times.