Jonkinlainen lamaannus yllättänyt tämän blogaamisen suhteen, osin siksi, että on niin hirveästi juttuja joista olisi pitänyt kirjoittaa, että ei tiedä, mistä aloittaisi. Venäjä kertomatta, samoin suurin osa Suomen kesästä ja Japanin matkasta, kuten myös tuo pieni Euroopan turnee... ja nyt on sitten koulu taas ehtinyt alkaa ja varsinainen kiire alkamassa.
Susan Meiselas Magnum Photos -kollektiivista avasi kouluvuotemme luennolla. Minulla oli ollut sellainen "DO NOT WANT" olo koko koulun suhteen, mutta luento taas jotenkin muistutti että miksi ja mitä varten ja millä asialla sitä siellä ollaan. Meiselasin Nicaragua-kuvat olen toki nähnyt monesti ennenkin (hän muuten sanoi luennollaan, että "I hope you all remember what the Nicaraguan war was all about - or I hope that you at least were born before 1978". No, on meitä varmaan kaksi tai kolme, jotka olivat syntyneet ennen tuota vuotta). Jokseenkin hienoa oli vain kuulla Meiselasilta itseltään niiden kuvien syntyyn liittyviä kertomuksia ja pystyä esittämään kysymyksiä.
Koulussa opettajat ja toverit olivat olleet melkein varmoja siitä, että lopetin ja lähdin pois. Tulivat sitten ilahtuneina halaamaan, kun ilmestyinkin tunneille. Istuttiin jo iltaa lähimpien luokkakamujen kanssa ja päätettiin, että yritetään pitää yksi ilta viikossa illanistumista ja juttelemista varten, jos vaikka se pitäisi fiiliksen parempana ja stressin kauempana.
Meillä on nyt syksyn teemana "werk, arbeid, inkoom". Teemme siis kuvasarjaa aiheesta työ, alaotsikkona talouskriisi. Pitää valita, josko tekee reportaasi- vai dokumentaarikuvaa (valintaa ei suuresti helpota se, että jokaisella opettajalla tuntuu olevan aivan eri käsitys siitä, mikä ko. genrejen ero varsinaisesti on). Samaa projektia jatkuu tammikuun loppuun asti, jolloin meillä on näyttely ja arvostelu ja sen jälkeen vilahdamme puoleksi vuodeksi työelämään. Minulla on vielä työharjoittelupaikka hakusessa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että paras vaihtoehto olisi päästä jonnekin Regensburgin lähelle harjoitteluun, sillä H asuu joka tapauksessa siellä. Toisiksi paras vaihtoehto olisi päästä Suomeen, ja sinne minulla onkin pari kolme hakua jo päällä. Kolmanneksi sitten tietenkin Hollantiin. Eli jos jollakulla blogin lukijoista on hyviä vinkkejä valokuvaajan harjoittelupaikaksi niin mielelläni, oikein mielelläni otan sellaisia vastaan.
H on nyt vielä tämän syyskuun enimmäkseen kotona ja aloittaa 1.10. Regensburgissa. Saa nähdä, miten siitä alkaa sitten arki muotoutua. Minun pitäisi pikapuoliin kehittää joku halvempi asumisjärjestely, mutta se taas ei oikein onnistu ennen kuin harjoittelukuvio on selvä. Jos nimittäin olen muuttamassa joka tapauksessa puoleksi vuodeksi pois Hollannista jo vuodenvaihteen jälkeen, ei minun kannata yrittää vaihtaa asuntoa nyt - Hollannissa suurin osa vuokrasopimuksista tehdään vähintään vuodeksi. Johonkin olisi tietysti tungettava nämä kaikki tavaratkin. Eikös sitä ole jotain vuokrattavia varastokoppeja olemassa? Ties kuinka kalliita ne sitten ovat.
Kesän kuvistakin on vielä 90 prosenttia katsomatta ja editoimatta, ja kohta pukkaa uutta kuvaa päälle. Tässä hieman Japania.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti