Arbeid

Torstainen työpäivä. Lähdin aamuhämärissä Amsterdamiin. Ruuhkajunassa oli niin paljon ihmisiä, että välillä jalat eivät koskettaneet junan käytävän lattiaa, kun ihmismassa velloi. Pidin silmät kiinni ja musiikin lujalla ja koetin olla kuin en olisikaan. Leidenin jälkeen onneksi tuli istumatilaa, ja pääsin lukemaan kirjastosta randomilla ottamaani romaania. Yllätyin, kun huomasin että kyseessä oli Charles Webbin tuore jatko-osa The Graduatelle. Tarinassa Mrs. Robinson (coo coo ca choo) muuttaa Benjaminin ja Elainen kellariin. Ihan totta!

Raitiovaunussa laiha parrakas mies trenssitakissa selitti kovaan ääneen teinipojalle "You should read Ginsberg. You know he was a homosexual too". Poika parka punastui tukanrajaa myöten.

Amsterdamissa täysi työpäivä. Kypärä päähän ja turvakengät jalkaan ja taiteessa avustamaan. Vedin sähköjä, kytkin lamppuja, järjestin valoja, kannoin varusteita, etsin sopivia taustoja, haastattelin kuvattavia, vaihdoin filmejä filmikasetteihin. Lyhyiden taukojen aikana ehdin tehdä pari kuvaa itse, tosin vain niistä huoneista, joissa satuin sillä hetkellä kuvaussettejä vahtimaan. Oli taas hyvin hauskaa ja hyvin rankkaa, tänään lihakset ovat kipeinä. Portrettien aiheina oli työmiehiä ja -naisia Saksasta, Portugalista, Turkista, Bulgariasta ja jopa Hollannista. Turkkilaisen Ismaelin kanssa juttelimme huonolla hollannilla Ankarasta ja Istanbulista ja kebabista. Ismael, tukeva viiksekäs harmaantunut arpinen mies, osoittautui minua vain muutaman vuoden vanhemmaksi, johon epäkorrektisti kommentoin "heeeee écht?" tietoja kirjatessani.

Ensi keskiviikkona kuvataan teknisellä kameralla ison työmaan puolella, jolloin pääsen väläyttelemään salamoita radio-ohjauksella.

Illalla tytöt olivat täällä katsomassa leffoja, syömässä ja jäämässä yöksi. Roos teki aivan uskomattoman hyvää kurpitsakeittoa. Katsoimme yhden leffan, minkä jälkeen väsy iski ja menimme hyvissä ajoin nukkumaan. Ei meistä ole bilehileiksi. Itse olin rankan viikon jälkeen niin väsynyt, etten oikein jaksanut parikymppisten kikatusta vaan kömmin yläkertaan omiin oloihini kun uni alkoi painaa silmäluomissa.

Tänä viikonloppuna olen päättänyt olla tekemättä kouluhommia (no sunnuntaina yksi pieni juttu, mutta ajattelen sitä vasta sunnuntaina klo 20). Ohjelmassa on kirjastossa käynti, ruokaa, unta, pari leffaa, kylpemistä ja H:n kanssa hengailua. H soitti huoltsikalta 300 kilometrin päästä pari tuntia sitten, toivottavasti ei juutu perjantain infernaalisiin ruuhkiin.