Matkustin toissapäivänä viidellä junanvaihdolla (Venlo - Mönchengladbach - Düsseldorf - Köln - Frankfurt) Regensburgiin, missä olen nyt käyttänyt aikaa lähinnä nukkumiseen ja lukemiseen. Tänään voisin mennä kaupungille. Illalla olisi yliopiston proffien ja tutkijoiden rouvien vuotuinen talvijuhla (mitä kertookaan tästä paikasta, että kyse on just "rouvien" yhdistyksestä, ei puolisoiden tai perheiden...) mutta taidan jättää väliin, vaikka kutsu tulikin. Ehkä ei ihan mun juttu? Toisaalta, olisi se kulttuuriantropologisessa mielessä mielenkiintoista.
Heitin viikko sitten työhakemuksen Sanoman kesätyöpaikkoihin; kiitos-mutta-ei-kiitos -kirje tuli jo eilen, joten eipä tarvitse jäädä ihmettelemään sen asian suhteen. Nyt pitää miettiä, josko etsin hyvin aktiivisesti lisää kesätöitä vaiko päätän aloittaa lopputyön tekemisen jo kesällä. Jos hyvä inspis iskee, voisi siinä olla paljonkin pointtia. Toisaalta rahan ansaitsemisessa olisi myös paljonkin pointtia. Työharjoitteluni on nimittäin palkatonta.
Mutta nyt on lomaa ja viikonloppuna matkustamme Wieniin syömään sacherkakkua ja tervehtimään Wienin eläintarhan pandoja.
VastaaPoistaSano terkkuja pandoille =)
" kiitos-mutta-ei-kiitos -kirje tuli jo eilen" Nykypäivänä tuotakin voi pitää jo suorastaan voittona koska trendinä näyttää yhä enenevissä määrin olevan, että työhakemukseen ei reagoida millään tavalla. Voiko raivostuttavampaa olla kuin pyöriä epätietoisuudessa siitä, että onko koko hakemus edes saavuttanut ketään. Tosin tuohonkin näemmä tottuu koska nyttemmin olen hakemusten suhteen siirtynyt täytä, lähetä ja unohda metodiin.
VastaaPoistaOisit nyt vaan menny tekemään havaintoja oudosta paikallisesta riitistä :-)
VastaaPoistaTai ehkä siellä olis ollut muitakin kuin klassisia Frau Doktoreita.
Luzernin woittaja: Juu, sanon.
VastaaPoistaHarri S: Mun mielestä myös on miellyttävämpää saada hylsy pikapuoliin - eipä tarvitse ihmetellä. Usein ei nykyään tosiaan saa minkäänlaista vastausta. Sanoma oli sikäli hoitanut homman hyvin, että kuittaus hakemuksen vastaanottamisesta tuli heti, ja samoin tämä hylky nopeasti.
TJ: No mutta kun toinen vaihtoehto oli syödä sipsejä ja pelata lautapelejä... ehkä joskus vielä uskaltaudun Frau Doktoreiden pariin. Niiden nimet on Desirée, Hannelore, Traudl jne... pelkäsin että mulle tulee Ralf König mieleen ja alkaa naurattaa. :-p
"Hekotusta, hohotusta, naurun remakkaa"
VastaaPoista