Anekdootteja
Garry Winogrand jätti fotaamansa rullat kehittämättä vuodeksi. Tämä siksi, että hän saisi tarpeeksi etäisyyttä itse kuvatilanteisiin; osaisi nähdä kuvan kuvana eikä muistona, tilanteen edustajana. Hänen jäämistössään oli satoja, ehkä tuhansia kehittämättömiä filmirullia.
Sebastiao Salgado kuvaa aina kello kuuden ja yhdeksän välillä aamulla, ei muihin aikoihin. Se kuvissa näkyvä valo ja tunnelma tulee varhaisaamusta.
Bernd ja Hilla Becher lähtivät kerran perhematkalle Ranskaan. Paikan päällä sää tuotti ongelmia, ja lastensa harmiksi Becherit halusivatkin palata heti kotiin. Ranskassa kun paistoi aurinko, mikä ei luonut ollenkaan sopivia olosuhteita Becherien valokuvaukselle.
Suunnitelmia
Places of history. Paikkoja, joissa on tapahtunut jotain. Tosin sitä ei välttämättä silmä näe. Esimerkiksi Regensburgin Galgenberg - entinen hirttopaikka, nykyinen soma asuinalue. Tai Hoornin Rode steen, missä ennen teloitettiin ihmisiä, ja nykyään siellä parveilevat teinit. Eurooppa on näitä paikkoja täynnä. Ehkä vähemmän mielenkiintoisia ovat ne, joissa historia näkyy, muistomerkeiksi muuttuneet. Paikannimistä voi saada punaisen langan, tai sitten keskittyä johonkin osa-alueeseen. Kuten se yksi puisto Regensburgissa, jonka paikalla oli sodan jälkeen DP-leiri. Kysymyksiä: millainen historia häivytetään, mikä saa jäädä? Onko se häivyttäminen aktiivista? Mitä kuitenkin jää?
Structural change. Rakennemuutos ja mitä siitä seuraa. Maaltapako, kylien tyhjeneminen, kierre, joka syntyy kun väki muuttaa pois -> palvelut vähenevät -> väki muuttaa, kun ei ole palveluita... Entiset elävät kylät. Pystyynkuolleet kyläkeskukset, ostarit. Entä paikat, joissa aika on 'visuaalisesti' ajanut ohi; junarata Kotaladon talon vieressä ja radalla kiitävät Pendolinot? Onko tämä ehkä liian usein kuvattu aihe? Kts. Sirpa Päivinen Noorderlichtissä.
Hajahuomioita
Hollannissa tarvitaan 11 sanaa siihen, minkä suomeksi voi sanoa neljällä.
Wat was er nodig om dit foto te hebben kunnen maken?
Mikä mahdollisti valokuvan ottamisen?
Meillä on nyt täällä oikeistokonservatiivi-oikeistoliberaali-äärioikeistohallitus.
Meinasin jäädä kuningattaren motorcaden alle kun törmäilin katua ylittäessäni. Onneksi Beatrixin kuski ei aja ylinopeutta.
VastaaPoistaWinograndin lähestymistapa on hieno. Koin itse juuri vähän samaa, kun löysin vanhoja otoksiani 80-luvulta. Piti heti skannata muutama, koska vaikka olivat haalistuneita ja teknisesti ottaen aika palikkakameralla otettuja, niin osa herätti kiehtovaa fiilistä - kuva oli tuttu, eikä kuitenkaan tuttu. Pitäisi kaivaa viitisensataa diaa Kiinasta vuodelta 1984 - aikaa, josta ei muista enää oikein mitään, vain satunnaisia välähdyksiä. Enemmän tuntemuksia kuin visuaaleja.
VastaaPoistaVilkuttiko kunkutar edes? Näitkö hatun?
VastaaPoistaNoista teloituspaikoista tuli mieleen, että Kansallisteatterissa on vielä jäljellä yksi seinä, joka ennen oli ulkoseinä jota vasten ammuttiin punaisia. Sopisi ehkä tuohon sun sarjaan.
Kriisi: Se on jännää miten eri asioita näkee, kun katsoo kuvia vuosien jälkeen. Jos joskus skannaat niitä Kiinan kuvia, tee niistä joku webinäyttely?
VastaaPoistaTäti O: Ei sillä ollut hattua päässä! Eikä edes vilkuttanut. Toisaalta ei mekään, vaan toljotettiin.
Riina: Jee, loistovinkki!
En ehkä ikinä tule sinuksi tän kielen kanssa -> hebben kunnen maken. Ne ei vaan asetu mun päässä loogisesti yhteen.
VastaaPoista
VastaaPoistaKäännä vaan suoraan: olisi voitu tehdä. Vähän hankala mieltää kun tuo on tuollainen passiivirakenne.
VastaaPoistaTuuli: No kyllä ne varmasti tiensä lopulta Flickriin löytävät, hiljakseen nyt uppailen näitä muita kerrostumia ensin.
VastaaPoistaTäällä Maasissa on yksi aukio (tai ei se oikeastaan mikään aukio ole, enemmänkin julkinen sisäpiha) jossa näkyy tiilissä jotain kaarevia linjoja, ja mulle on sanottu että siinä paikalla oli ennen roomalaisten kylpylä, ja viivat tiilissä näytti kylpyammeiden paikkaa. En sitten tiedä onko se totta, mutta joku historiallinen paikka kuitenkin. Ja yhden hotellin alakerrassakin oli joku roomanaikainen juttu mutten yhtään muista mikä? ne oli törmänneet siihen ku hotelli oli halunnut laajentaa alakertaansa ja rakentaa sinne uima-altaan, mutta saivatkin semimuseon.
Ai, mä muistankin tuon paikan Maastrichtissa nyt kun mainitsit. Siellähän on huhujen mukaan siellä vanhoilla muureilla myös d'Artagnanin kuolinpaikka?
VastaaPoistajoo, vähän keskustasta etelään on d'artagnin patsas ja huhuttu kuolinpaikka. Niin ja tietysti on myös Vrijthof, entinen hautausmaa ja nykyisin kaupunkin tärkein aukio.
VastaaPoistaLaura: Yks italialainen kollega kertoi, että hänen kotikaupungissaan Barissa ei oikein voi rakentaa mitään ilman että törmäisi johonkin antiikkin ajan raunioihin. Tällöin pitäisi tietenkin ilmoittaa asiasta viranomaisille yms. ja raksa seisoisi kunnes asia oltaisiin tutkittu. Rakennusmiehet eivät tän takia ole kuulemma huomaavinaankaan mitään reliikkejä..
VastaaPoista