Fotailin viikon Suomessa. Lisäksi vietin tietysti aikaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Oli hienoa. Siskontyttö ei vierastanut, vaan tuli kainaloon.
Kuvasin Pasilassa ja Merihaassa. Aika randomilla vielä, ilman suurta suunnitelmaa. Tänään joku viime viikolla äitini kanssa käyty keskustelu ja jokin, mitä joku sanoi werkschouwssa herätti assosiaation; kun kuvasin niitä Pasilan käytöstä poistettuja suihkulähteitä, kuvasinko minä ehkä samalla pohjoismaisen hyvinvointivaltion raunioita? Sen ajan, jolloin lähiöissäkin oli toimivia suihkulähteitä ja tenniskenttiä, ja köyhätkin pääsivät lomalle.
Tätä pitää miettiä vielä. Voin olla hakoteillä. Mutta on se totta, että 70-luvulla syntyneenä ja 80-luvulla lähiössä kasvaneena minut on kasvatettu ihan eri maailmaan kuin missä nyt elän. Eri arvoihin myös. Minusta parempiin. Tiedä sitten, minkälainen määrä jonkinlaista pohjoismaiden versiota ostalgiasta tässä on mukana.
Huomasin muuten myös, että vanhempieni rappukäytävän kattoikkuna ja hajautettu, valkoisesta pinnasta heijastettu salama tekevät hiton hyvät portrettivalo-olosuhteet.
Nyt on taas koulukuvioita ja hollantikuvioita. Wilders pompottaa hallitusta mielensä mukaan; en tiedä, onko joku jo piirtänyt itsestäänselvän pilakuvan, jossa hallitus on narunukke (mikä se sana oikeasti on?). Rutte jo yritti kosiskella demareita, että voisitteko pliiiiis äänestää meidän kanssa silloin, kun Wildersin porukat eivät olekaan hallituksen kannalla, mutta Cohen tylytti ihan oikein että hei joku raja.
H tulee perjantaina tänne ja minulla on vapaaviikonloppu. Mietittiin, josko mentäisiin katsomaan Haagin japanilaisen puutarhan mahdollista ruskaa, mutta mun pitäisi ensin parantua. Tänään osallistuin werkschouwhun 37.9 asteen kuumeessa. Onkos tämä nyt neljäs tauti tänä vuonna?
Tuo hyvinvointivaltion rapistuminen on hieno aihe! Minun päähäni ei mahdu se, että Suomi on monella talousmittarilla arvioituna muka paljon varakkaampi kuin meidän lapsuudessamme, mutta palvelut huonontuvat jatkuvasti. Ja se näkyy myös rakennetussa ympäristössä, vaikkei siihen tule kovin usein kiinnitettyä huomiota.
VastaaPoistaSiskosi potretti on intensiivinen ja hieno. Sitä jää katsomaan ja miettimään mitä hän ajattelee kuvaushetkellä.
Susa: No aivan. Ja siinä on iso asenteiden muuttuminen mukana.
VastaaPoistaRiina, mitä sä ajattelit? Hetki ennen tuota kuvaa hän ainakin yritti kovasti olla nauramatta. :-p
VastaaPoistaNiin, kuvassahan selvästi näkyy nainen, jolla on sielukas katse ja katsoja kuvittelee tuntevansa jotain - surua ehkä. Mutta totuus onkin se, että koitetaan pitää pokka :)
VastaaPoistaNäin me teitä kaikkia huijataan! :-D
Narunukke on marionetti ja marionettihallitus on yleinen termi; englanniksi erilainen:"a puppet state".
VastaaPoista
VastaaPoistaKiitos Arska. Sanat hukassa täälläpäin.
Re: Toimimaton suihkulähde, voi olla suljettuna vain talven varalta, ettei putket jäädy. Tietenkin eri asia, jos ei ole toiminut kesälläkään.
VastaaPoistaYleisellä tasolla palvelujen jatkuva supistuminen johtuu kieroutuneesta "kustannustehokkuusajattelusta", joka on kopioitu tavaratuotannosta. Mutta kun yhteiskunnalliset palvelut ja niiden tuotanto eivät ole rinnastettavissa tavaratuotantoon, koska ne ovat myös investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin (terveys, koulutus, asuminen ja asuinympäristö jne.), jotka ovat yhtä tärkeitä kuin fyysinen infrastruktuuri (tiet, rautatiet, tietoliikenneyhteydet jne.). Nämä molemmat ovat tarpeen markkinaehtoisen tavara-ja palvelutuotannon tuottavuuskehityksen edellytyksinä sen lisäksi, että ne palvelevat yksityisiä kansalaisiakin. Suppea kamreeri-ajattelu ei näe kuin kustannukset huomaamatta investoinnin tulevia tuottoja, joilla kustannuksia osin katetaan. Liiketalouden kustannuslaskenta on syrjäyttänyt kansantalouden kustannuslaskennan, kun "kauppakamarinulikat" [Loka-Laitisen osuvaa termiä lainatakseni] on päästetty valtaan.
Oblo: Ei nuo suihkulähteet ole olleet päällä vuosiin.
VastaaPoistaKamreeriajattelusta toki samaa mieltä. Mutta ovatko muuttuneet arvot antaneet sijaa kustannustehokkuusajattelulle vai kustannustehokkuusajattelu muuttanut arvoja? Sitä paljon puhuttua arvokeskustelua ei kai ainakaan koskaan käyty paitsi metatasolla.
VastaaPoistaMä taisin ajatella sitä, että jos vielä nauran niin alkaa silmät vuotaa ja kuvista tulee ihan kummallisia - tässä ollaan siis yhä naurukohtauksen partaalla. Eikö olekin hienosti pidetty pokka?
VastaaPoistaAi hitto, silleenkö tehdään ne kaikki sydämiinvetoavat portretit itkevistä ihmisistä? :-o
VastaaPoistaNiin se varmaan on. Jos tarviit joskus sellasen kuvan niin mä voin poseerata.
VastaaPoistaMarionetti, miksei, mutta itse olen tuollaisessa tilanteessa kuullut useammin käytettävän sanan suomalaisperäistä muotoa eli sätkynukkea.