Netwerkweek puolivälissä. Olen johdattanut alempia vuosiluokkia ympäriinsä. Eilen kävimme Martin Roemersilla Delftissä ja David Galjaardilla Haagissa; molemmat hyödyllisiä käyntejä ja lisäksi Roemers tarjosi minulle fotoshoppaustöitä, joita nyt tässä harkitsen. Lisätulot olisivat todella tarpeen, mutten tiedä, onko minulla nyt valmistumisvuonna yhtään aikaa.
Tänään matkustin 2 tuntia ja 20 minuuttia Nijmegeniin 10 hengen ryhmän kanssa. Vierailimme Andrea Stultiensilla. Hemmetin kivoja kirjoja, hyviä ajatuksia (skannaan varmaan muistiinpanoni tänne myöhemmin, en jaksa kirjoittaa niitä auki). Ja lisäksi siellä studiossa istui kaksi ugandalaista setää.
Kuvassa tämänpäiväinen ryhmäni, keskellä Andrea Stultiens ja ihan laidassa Kaddu Wasswa.
Kävin tervehtimässä Kaddu Wasswaa ja Arthur Kisitua. Ensimmäinen on isoisä, toinen pojanpoika. Kaddu Wasswa kertoi, että hänellä on ollut 18 lasta, joista 10 on kuollut aidsiin. Yksi kuolleista oli Arthur Kisitun äiti. Ugandassa on alueita, joilta puuttuu keskimmäinen sukupolvi kokonaan. Jäljellä ovat isovanhemmat ja lapset.
Kaddu Wasswa kertoi myös nähneensä Jinjan oikeustalossa keväällä pari eurooppalaista valokuvaajaa. Hän piti minua kädestä puhuessaan, eikä ymmärtänyt hämmästystäni. Olivatko ne Jan ja minä? Todennäköistä. Kuinka monta eurooppalaista fotaajaa siellä hengaa?
Mutta voiko maailma olla aina näin täynnä omituisia yhteensattumia? Minä en oikein enää tajua.
Vaihdoimme yhteystietoja ja ostin Andrean, Kaddun ja Arthurin kirjan lähtiessäni. Sain omistuskirjoitukset. Ja nyt syönkin sitten loppukuun puuroa, mutta ainakin on kiva fotokirja jota katsella puuroruokailun jälkeen.
Huomenna vien seitsemän henkeä NOOR-fotoagentuuriin Amsterdamiin ja perjantaina minulla on tapaaminen neljän portfolioarvioijan kanssa. Hiiii.
VastaaPoistaTodella ihmeellinen yhteensattuma. Kirja näyttää mielenkiintoiselta, varmaan hyvä ostos, varsinkin sulle, kun olet tutustunut Ugandaan. Ja puurohan on hyvää...
VastaaPoistaJos onnistuisi tekemään sellaista luxuhotellin venäläistä puuroa. Nam.
VastaaPoistaMitähän puuroa se muuten oli?
Mä syön nykyään aina kaurapuuroa aamiaiseksi, se on hyvää.
VastaaPoistaMinkä ikäinen se tyttärenpoika suunnilleen oli? Kun nimitit kumpaakin heppua sedäksi.
VastaaPoistaMua 2 vuotta vanhempi. Selgee setä siis.
Mä en olekaan pitkään aikaan kommentoinu tänne mitään (syytän siitä facebookia), mutta tää "Ja nyt syönkin sitten loppukuun puuroa, mutta ainakin on kiva fotokirja jota katsella puuroruokailun jälkeen" oli vaan niin hyvä lause :) Juuri noin, oikea asenne!
VastaaPoistaMieletön sattuma tosiaan... Mulla oli vähän vastaava kokemus eilen, vähän pienemmässä mittakaavassa, mutta kuitenkin. Olin Berliinissä työmatkalla, ja vähän ennen matkaa sain tietää, että kaverin bändillä on siellä just samaan aikaan keikka. Ajattelin että täytyypä mennä katsomaan, jos paikka on mitenkään järkevän etäisyyden päässä hotellilta. No, sehän olikin sitten ihan saman kadun varrella, kahden korttelin päässä mun hotellilta... what are the odds, niinku ihan oikeesti?!
VastaaPoistaHauska sattuma! Mä just tänään mietin että pitäisipä taas käydä joskus Berliinissä. Berliini kun on megahip.
VastaaPoistaMun mielestä luxu-puuro on kaurapuuroa, hyvin haudutettua. Mutta niiden puurohiutaleet voi olla vähän erilaisia siellä Radukassa, ehkä vähän karkeampia tms.
VastaaPoistaAi, mä olen kuvitellut että se on jotain muuta. Meinasin eilen kysyä mummolta tai vaarilta kun puhuttiin puhelimessa mutta unohdin.
"Berliini kun on megahip." Näin on ja siksipä sinne taas pitäisi ensi maanantaina yrittää. Elleivät terroristit ryhdy riehumaan ja elleivät airberlinin lentäjät aloita huomenna lakkoa jne. jne. Ilmatkin ovat sitä luokkaa, että jahka yleensä perille pääsen niin ohjelmassa on lähinnä museoissa hiippailua.
VastaaPoistaEn muista olenko jo kehunut, mutta vaihdoin tuossa pari viikkoa sitten hommia. Siirryin tuotannollisista tehtävistä enemmänkin protopuolelle joten mielenkiintoa ja opittavaa riittää sillä rintamalla. Myös työtahti on huomattavasti leppoisampi kuin massatuotannossa.
Saksan ykköskurssi on lusittu. Lopputentistä irtosi pisteitä 139/140 joten vielä jäi varaa parantaa. Eipä tuo ykkönen nyt tietysti mikään erityisen vaikea ole, mutta kymppi kurssista lämmittää silti kummasti!