Väärin kampanjoitu

Huomenna Suomi valitsee, kaikkein todennäköisimmin, edustajakseen oikeistolaisen suurituloisen suurten ikäluokkien heteromiehen. Asiassa on ehkä vain yksi hyvä puoli. Se, että loppuu tämä kyseisen, maassa jo tiukasti valtaa pitävän kansanosan mediauhriutuminen.

Viime päivinä on saatu kuulla ihan käsittämättömiä ulostuloja Haaviston kampanjaa (ja toki persoonaa, mutta se oli odotetttavissa) vastaan. Kampanjointi on vääränlaista, kun se on 'sirkustelua'. Konserttien ja taidetapahtumien ja flash mobien ja porukkatapaamisten sijasta pitäisi kampanjoida 'tavallisesti'. Arvokkaasti kaltaisten joukossa? Eihän se nyt käy, että politiikka on kaikille ja se on hauskaa! Olisihan se syytä säästää hyvätuloisille keski-ikäisille heteroille, kuten ennenkin.

Niinistön kampanjaorganisaatiokin veti herneen nenuun, kun Yle:n Strada kertoi Haaviston kampanjan tukikonsertista. Joku käsittämättömän pallopäinen älynväläys oli soittaa kampanjatoimistosta Yleen ja vaatia, että Haavistoakin haastateltaisiin 'tylsässä ostoskeskuksessa'. Niin että jos toisen ehdokkaan tapahtumat ovat niissä tylsissä ostareissa, ei se nyt käy että toisella on jotain ihan muuta ja näyttävämpää.

Kuten Ylen kolumnisti kirjoitti,

"Viime päivinä Niinistön taustajoukoissa on riehuttu aivan järjettömällä tavalla. Siellä on unohtunut täysin se, miten mediaa kohtaan käyttäydytään. Ilmeisesti Ultra Bra -konsertin saama huomio sai heidät polttamaan päreensä. Mopo on nyt karannut."

Mutta ehkä parhautta ovat nämä tuulikkiukkolat ja maakuntien kokoomuslaiset blogaajat, joiden mielestä Haaviston kannattajilla on meneillään joukkohysteria, kiihko, taistolaisuus, fasismi, pohjoiskorea ja stalin. Jep jep. On tietysti aina vaikeaa, kun huomaa, että aika onkin kulkenut eteenpäin, eivätkä vuosikymmenien takaiset arvopainotukset enää olekaan tärkeitä isolle osalle kansaa. Tuollainen paniikinomainen reagointi ja varsinkin ikuvanhojen mörköjen esiinveto tilanteen selitystekijöiksi vain entisestään korostaa, kuinka moni on lopulta jäänyt ajastaan jälkeen, jonkinlaiseen vanhaan kunnon Suomeen (tm), jossa asiat vielä olivat käsitettävällä tolalla ja jossa keski-ikäisen hyvätuloisen heteroveijon hegemoniaa ei uhannut yhtään mikään. 

Naamakirjassa ja palstoilla ihmiset kyselevät - näemmä ihan tosissaan - että onko Suomessa nyt edes sallittua olla oikeistolainen, kun kulttuuriväki "propagandoi" niin innoissaan Haaviston puolesta. Jaa, enpä tiedä. Kokoomus on maan suurin puolue. Meillä on kokoomuslainen pääministeri, ja kohta todennäköisesti myös kokoomuslainen presidentti. Maata on jo pitkään johdettu oikealta, eikä trendi näytä ihan kohta muuttuvan. Kaupallinen media on aika avoimesti liputtanut kokoomuslaisen ehdokkaan puolesta, ja valtiollisen median puolella kantansa ilmaissut hyllytetään. Ehkä te, hyvät kokoomuslaiset veljet, kestätte sen että muutama kirjailija, taiteilija ja lauluntekijä liputtaa toisten arvojen puolesta? Ja jos ette, lopettakaa ainakin ruikutus, koska ei ole mitään niin naurettavaa kuin hyvätuloinen suurten ikäluokkien heteromies joka yrittää väkisin asettua uhrin asemaan.