Suutari, lesti

Muutama kuukausi sitten Apple luopui laitteissaan Googlen kartoista ja korvasi ne omalla tuotteellaan, Apple Mapsilla. Yhtäkkiä kartoista puuttui kokonaisia kaupunkeja, satelliittikuvat olivat mustavalkoisia tai mössöä, julkisen liikenteen tietoja ei ollut enää saatavilla ja paikkatiedot olivat usein joko puutteelliset tai kokonaan väärin. Muutoksen taustalla oli todennäköisesti periaate; Apple ei tahtonut pitää kilpailijana pitämänsä yhtiön tuotetta omissa laitteissaan. Oli kuitenkin hämmentävää, kuinka omppu tuntui kuvittelevan, että kartta kuin kartta - kyllähän tämä nyt hoidetaan omin voimin ja kerralla, vaikka Googlella oli karttadatan käpistelyssä yli kymmenen vuoden etumatka.

Muutama kuukausi sitten Google toi markkinoille Nexus 4 -puhelimensa, jota se myi joissakin maissa edulliseen hintaan Google Play -kaupan kautta. Laitetta ei voinut ennakkotilata, mutta sivustolla sai ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, jos halusi tiedon laitteen tullessa saataville. Puhelimen ilmestyminen markkinoille myöhästyi, mitään ilmoituksia ei tullut, ja laite myytiin loppuun viidessä minuutissa, koska sitä ei ollut valmistettu kovin paljon. Viikkojen odottelun jälkeen sai taas tilata lisää, mutta tilauksia ei pystytty täyttämään. Lopulta monien tilaus katosi kokonaan, jotkut odottelivat laitetta maksun jälkeen viikkokausia, ja jotkut taas saivat vahingossa useamman kappaleen. Google Playn myynti-infrastruktuuri ei selvästikään ollut tarpeeksi tehokas ja toimiva.

Mietin, että näissä tapauksissa on jotain yhteistä. Google on maailman ehdoton huipputekijä datan keräyksessä, käsittelyssä ja tarjoamisessa kuluttajille. Sen kartat eivät ole vain karttoja, vaan tapa esittää kaikkea Googlen keräämää tietoa maantieteellisen sijainnin mukaan mahdollisimman helpolla ja hyödyllisellä tavalla. Apple taas on maailman parhaita laitevalmistajia ja varsinkin markkinoijia. Se osaa paketoida vempaimen ja tarjota jouhevan ostokokemuksen.

Kun nämä megayhtiöt yrittävät astua toistensa tonteille, menee näemmä pieleen.