Aina välillä tulee sellainen olo, että aistit ylikuormittuvat ja mihinkään ei voi kohdentaa katsetta.
Kävin myös temppelissä rauhoittumassa (lue: etsimässä geokätköä), mutta poistuin paikalta kun uskonharjoittaja tuli soittamaan temppelin kelloa ja viskaamaan itsensä maahan otsalleen. Ennen olen nähnyt vain syviä kumarruksia.
Ilmankosteus on tainnut laskea, tai ainakaan enää ei keli tunnu niin tukalalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti