helppo kieli, sanoivat

Japanin alkeiskurssia on pari kolme viikkoa takana. Olen eläissäni ehtinyt opiskella muutamaa kieltä (ranskaa, englantia, ruotsia, saksaa, latinaa, hepreaa ja hollantia) ja unohtaakin niistä osan. Näiden opiskelujeni aikana olen huomannut, että numerojärjestelmien oppiminen on aina minulle suhteellisen vaikeaa. En tahdo oppia, milloin sanotaan kymmenluku ensin ja milloin taas lopussa, ja epäsäännölliset numerosysteemit ovat yhtä tuskaa.

Japania opiskelleet nauravat ehkä tässä kohtaa jo partoihinsa.

Alku on ihan kohtuuhelppo.

1 - Ichi
2 - Ni
3 - San
4 - Shi (paitsi koska shi kuulostaa kuolemalta, niin sanotaankin mieluummin yon)
5 - Go
6 - Roku
7 - Shichi (paitsi koska tämä voi mennä sekaisin muiden samankuuloisten kanssa, niin sanotaankin välillä nana, paitsi silloin kun ei sanota)
8 - Hachi
9 - Kyu

Eli tässä heti pari poikkeusta, jotka ovat tilanneriippuvaisia.

10 - Juu
20 - Nijuu
30 - Sanjuu

jne

100 - Hyaku
200 - Nihyaku
300 - Sanhyaku

jne

1000 - Sen
2000 - Nisen
3000 - Sanzen

jne

10000 - Man
20000 - Niman
30000 - Sanman

jne

Suhteellisen helppoa tähän asti. Mutta! Kun tätä ns. "abstraktia" numerosysteemiä käytetään, tulee jokaista numeroa seurata josushi eli lukumääräsana. Ei voi sanoa kaksi koiraa - Ni no inu - vaan pitää sanoa Ni hiki no inu, Kaksi pieneläimien määrälukua koiraa. Ja näitä lukumääräsanoja on tavattoman paljon. Tässäpä muutamia:

bu - sanomalehtiä tai muita lehtiä tai paperipinkkoja
dai - autoja, polkupyöriä, koneita, laitteita
hai, bai, dai - kupillisia tai lasillisia, lusikallisia, mustekaloja, rapuja
hiki, biki, piki - pieniä eläimiä, kaloja, liskoja, sammakkoeläimiä, demoneita, örkkejä
hon, bon, pon - pitkiä ohuita esineitä, jokia, teitä, rautateitä, kyniä, kravatteja, kitaroita, mutta myös puheluja, bussireittejä, elokuvia, pisteitä urheilussa
kai, gai - kerroksia
mai - ohuita, lättäniä esineitä: papereita, valokuvia, laattoja
mei - ihmisiä (kohtelias muoto)
men - peilejä, pelilautoja, tietokonepelien tasoja, tenniskenttiä
nin - ihmisiä (paitsi poikkeukset)
ri - ihmisiä (joidenkin tiettyjen sanojen kanssa)
satsu - kirjoja
wa - tarinoita, tv-sarjan jaksoja
byoo - sekunteja
fun, pun - minuutteja
gatsu, paitsi joskus tsuki - kuukausia
haku, paku - yöpymisöitä
ji - tunteja päivässä
jikan - tunnin pituisia ajanjaksoja
ka - kuukaudenpäiviä
nen - vuosia, mutta ei kun kyseessä on ikä
nichi - päiviä kuussa, paitsi poikkeukset
sai - vuosia, kun kyseessä on ikä
shuu - viikkoja
ba - näytelmän skenejä
bun - lauseita
byooshi - musiikin tahteja
chaku - pukuja
choo - aseita, mustetikkuja, viuluja, riksoja, toisin kirjoitettuna saksia, sahoja, housuja, tofupaloja, kolmannella tavalla kirjoitettuna kortteleita
fuku, puku - kulhollisia matchaa, annoksia puuterimaista lääkettä, röökinhaikuja, taukoja
hari - sateenvarjoja, telttoja
hashira - jumalia
kan - sotalaivoja
ki - hautoja, tietokoneen prosessoreita, reaktoreita, hissejä

jne. Tässä oli siis tosiaankin vain osa. Eikä näitä voi jättää pois.

No. Tämän abstraktin numerosysteemin lisäksi on toki myös perinteinen japanilainen numerosysteemi. Se sisältää vain numerot yhdestä kymmeneen, ja sitä käytetään itsenäisesti eli ilman määrälukusanaa. Mutta sen sanat ovat toki ihan eri:

1 - hitotsu
2 - futatsu
3 - mittsu
4 - yottsu
5 - itsutsu
6 - muttsu
7 - nanatsu
8 - yattsu
9 - kokonotsu
10 - too

Yksi käytännön asia, jossa numeroita tarvitaan, on päivämäärän ilmoittaminen. Kuukaudet ovat japaniksi suhteellisen helppoja. Lykkää numero alkuun ja sano kuukausi, niin siinä se. Epäsäännöllisiä ovat vain huhtikuu, heinäkuu ja syyskuu. Mutta kuukauden päivissä onkin sitten taas ihan oma systeemi:

1. - tsuitachi
2. - futsuka
3. - mikka
4. - yokka
5. - itsuka
6. - muika
7. - nanoka
8. - youka
9. - kokonoka
10. - tooka

jne.

Tänään on 2013.10.2. eli Nisenjuusannen juugatsu futsuka. Paitsi että tietysti on Heisei juugonen juugatsu futsuka myös.

Eli kuten opettajamme tapaa sanoa: PLEASE MEMORIZE.