kilioppia

Taannoin blogasin lukumääräsanoista. Tänään kyselimme eri esineiden lukumääriä. Kyllä vain, kysymyskin muuttuu esineen muodon ja olemuksen mukaan.

箱の中に鉛筆が何本ありますか。(Hako no naka ni enpitsu ga nanbon arimasu ka?)*

Kuinka monta lyijykynää on laatikossa. Sana sanalta: laatikon sisällä lyijykyniä kuinka-monta-pitkää-ohutta on-ko?

箱の中に切手が何枚ありますか。 (Hako no naka ni kitte ga nanmai arimasu ka?)

Kuinka monta postimerkkiä on laatikossa. Sana sanalta: laatikon sisällä postimerkkejä kuinka-monta-lättänää-ohutta on-ko?

Ja niin edespäin, voitte käydä tuolta lukumääräblogauksesta tarkistelemassa, kuinka paljon niitä eri vaihtoehtoja olikaan.

Viikko sitten opimme, että liikkuvan olennon olla olemassa -verbi on eri asia kuin liikkumattoman olennon/esineen olla olemassa -verbi. Ensimmäisestä käytetään muotoa います (imasu), jälkimmäisestä あります (arimasu). Jos siis kysyisimme, että kuinka monta torakkaa on laatikossa, olisi kysymys muotoa

箱の中にゴキブリが何匹いますか。(Hako no naka ni gokiburi ga nanbiki imasu ka?)

Sana sanalta: laatikon sisällä torakoita kuinka-monta-pientä-eläintä-tai-örkkiä on-ko? (Tämä öttiäisten lukumääräsana on siis hiki, mutta liudentuu tuossa muotoon biki.)


H kysyi, että kumpaa verbimuotoa käytettäisiin robotista. Taketoshi-sensei mietti hetken ja oli sitä mieltä, että androidista imasu, roombasta arimasu.

* On vänkää, että kun kirjoitan japanilaisella läppärilläni hiraganoja, ehdottaa kone automaagisesti oikeaa kanjia. Jos on paljon vaihtoehtoja, tarjotaan valikko, josta napata. Tosin tämä on johtanut siihen huolestuttavaan kehitykseen, että nuoret japanilaiset eivät enää osaa kirjoittaa kynällä/siveltimellä - kanjeissa vetojen järjestys ja suunta on kovin tärkeä, eikä sitä oikein opi, jos kirjoittaa vain koneella ja klikkailee oikeat kanjit paikoilleen. Minun kanjisanavarastoni on kovin kovin kovin pieni, ja siksi iloitsen kaikista helpottavista apuvermeistä.