25.8.14

kotoutumista

Lupaan, että tästä ei tule sisustusblogia. Mutta vähän pitää laittaa kuvia, kun koti muotoutuu.

Tatamihuone päiväkuosissaan. Futonit ja vuodevaatteet ovat tuolla liukuovien takana kaapissa.



Tyynynpäälliset ja rullakirahvi Ugandasta, lamppu ja pöytä täkäläistä tuotantoa, pöllöverhot Ellokselta (heh heh) ja muuta tähän huoneeseen ei sitten tarvitakaan. Avaruudelliset vääristymät ovat ainakin tähän asti esiintyneet vain kuvissa; todellisuudessa huoneessa ei ole noin paljon epäjatkuvuuskohtia.

Lauantaina parvekkeella ollessani kuulin ihan vierestä messuamista. Naapuritemppelin hautuumaalla oli käynnissä seremonia; buddhalainen pappi ja pieni seurue surijoita oli kokoontunut hautajaisiin. Tuntui vähän epäkunnioittavalta ripustaa siinä aitiopaikalla pikkupyykkiä, joten keskeytin toimeni ja menin sisään. Illalla pyykkejä parvekkeelta hakiessani oli toisenlainen episodi: lepakko oli onnistunut sotkeutumaan H:n housuihin ja piti kauheaa mekkalaa. Se pääsi irti ja lähti, mutta tuli sitten pari kertaa parvekkeelle takaisin. 

International Housen kissoja on vähän ikävä, mutta tässäkin pihapiirissä on sentään muutama kisu. Pitänee tutustua.

17.8.14

muuttoliike


The Little Moving Truck That Could.



Ensimmäinen ateria uudessa kodissa. Pöytä ja tuolit kuljetetaan vasta ensi viikolla.



Tatamikarhu.

Lisää kuvia kunhan saadaan vähän tavaroita paikoilleen. Muutto meni kivuttomasti; 2 keikkaa tuolla tilaihmeellä ja Obon-paluuliikenteestä huolimatta olimme valmiita paria tuntia suunniteltua aiemmin.

13.8.14

Obon

Tällä viikolla elävät matkustavat kotiseuduilleen ja edesmenneiden henget palaavat kotiensa alttareille. Juhla ei kuulemma ole surullinen, vaikka minä sen niin tulkitsenkin. Tällä viikolla edesmenneisiin on siirtynyt odottamattomasti sellaisia henkilöitä, joiden olisi toivonut vielä täällä toisella puolella pysyvän.


Tokio on tähän aikaan vuodesta ehkä vähän hiljaisempi. Me emme ehdi kovasti hiljentymään; muutto on viikonloppuna ja sitä ennen on vielä kasa byrokratiaa hoidettavana.